HAKU

Jokin aika sitten kirjailija Satu Blomerus vinkkasi meille hänen kirjoittamiaan teoksia, ja yksi niistä oli Kulje kanssamme: Suomen romanien historiaa lapsille, vuonna 2018 julkaistu oppikirja. Teos on alakouluikäisille suunnattu kiinnostava kokonaisuus romanien historiasta Suomessa ja myös me aikuisina opimme siitä paljon uutta tietoa. Teos pohjaa pääasiallisesti Suomen kirjallisuuden seuran vuonna 2012 julkaisemaan teokseen Suomen romanien historia. Lisäksi sen rakentamisessa on hyödynnetty haastatteluaineistoja. “Me Suomen romanit olemme romaneita ja suomalaisia. Meillä on sekä oma historiamme että pitkä yhteinen historia muiden suomalaisten kanssa.” Romanien historiaan tutustutaan 1500-luvulta lähtien eri teemojen kautta. Ihan ensimmäisenä teoksessa ilahduttaa hauskasti toteutettu sisällysluettelo, jossa myös myöhemmin teoksessa seikkailevat lapset esittelevät kirjan sisällöt ja teemat. Teemoina löytyy muun muassa romanikieli, perhe ja suku, työ ja toimeentulo, pukeutuminen ja asuminen, uskonto sekä musiikki. Myös syrjintää ja tasa-arvoa käsitellään lapsentahtisesti. “Suomen romanikieli, kaaleen kieli, on yksi Euroopassa puhutuista kielistä. Suomen kieli on vaikuttanut Suomen romanikieleen paljon, ja lainasanoja on tullut paljon myös ruotsin kielestä ja nykyisin englannista.” Sarjakuvamainen teos ylläpitää mielenkiintoa yksityiskohtaisilla kuvituksilla ja tekstillä, joka myös puhuttelee lasta suoraan. Teoksessa seikkailevat lapset ottavat yhdessä lukijan kanssa selvää menneestä ajasta ja esittelevät elämäänsä ja perhettään. Myös lukijalle heitetään kysymyksiä ja kannustetaan kertomaan omasta perheestään ja kulttuuristaan. Paljon tietoa tuodaan kuvien kautta ja etenkin pukeutuminen ja käsityöt avautuvatkin paremmin nimenomaan visuaalisesti. “Kukahan on keksinyt mallit näihin vaatteisiin? Lähdenpä kysymään mummolta, hän osaa varmasti kertoa enemmän.” Erityisen kiinnostavaa teoksessa on kotimainen konteksti. Romanien historia on tärkeä osa Suomen historiaa ja kirjassa se nidotaan selkeästi osaksi muita historiallisia tapahtumia. Romanikulttuuri esitetään arvokkaana, lämpimänä ja ylpeydellä, silti hankaluuksia ja esimerkiksi romanien kohtaamaa syrjintää täysin sivuuttamatta. Kirjassa käytetään joitakin kertoja vanhahtavaa sanaa romaneista. Alussa selvennetään, että sana on vanhentunut ja käytössä on nykyään sana romani. Vanhentunut nimitys esiintyy kuitenkin myöhemmin sarjakuvahahmojen puheessa ja pohdimme, voiko se tuntua joillekin nuoremmille lukijoille hämmentävältä. Kulje kanssamme: Suomen romanien historiaa lapsille, Satu Blomerus, Helena Korpela, Seija Roth ja Irmeli Matilainen, Opetushallitus, 2018

Think Africa on julkaissut The Joy We Bring värityskirjan lapsille ja perheille. Kirjassa on englanniksi kirjoitettu runo ilosta. Mitä ilo on, mikä sitä synnyttää ja miten se kytkeytyy osaksi elämää. Tarinan mukana tutkitaan, kuinka iloa synnyttää jaettu elämä, ympärillä olevat ihmiset, aurinko, musiikki ja vaikka kuinka moni muu asia. Tärkeimpänä viestinä on yhteisöllinen elämä ja niin ilojen kuin surujenkin jakaminen muiden kanssa. “Joy comes from community. We eat well, and together, because food is life. And life is for everyone, and always better shared.” Teoksen sanoma on vilpitön ja hellyyttävä. Yhteinen jaettu ilo suorastaan huokuu sivuilta ja kauniisti muotoilluista sanoista ja virkkeistä. Tekstiä on kokonaisuudessa vähän ja väritettäviä kuvia löytyy jokaiselta aukeamalta. Värityskuvissa herätetään hauskasti eloon tekstin sanoma ja kuvat ovat täynnä yksityiskohtia ja iloisia ihmisiä. Hahmoilla on ihania asuja ja niissä kauniita yksityiskohtia. Tekstistä voi saada vihjeitä sivujen värittämiseen. Representaatio on tässä värityskirjassa juuri sellaista mitä me etsimme: vaivatonta ja positiivista. Teosta markkinoidaan ensisijaisesti lapsille ja perheille, mutta kannen mukaan teos sopii kaikenikäisille, ikäluokille 3–99. “Joy comes from sunlight and plenty. Green fields and blue skies. Curious neighbours and giving hands. Fresh fruit and warm smiles.” Myriam Munezeron tuottamaa värityskirjaa on ollut mukana tekemässä useampi henkilö: taiteilija ja kuvittaja Sunday Ngakama, kirjoittaja ja tarinankertoja Ondi Madete sekä muotisuunnittelija Liz Ndegwa. Kaikki kirjan tekijät esitellään lyhyesti teoksen viimeisellä sivulla. “Do you remember your Aunty´s wedding? All the colours and singing? And playing with your cousins? And dancing with your friends? The Joy We Bring; Sunday Ngakama, Ondi Madete, Liz Ndegwa & Myriam Munezeron, Think Africa, 2026

Akunna Onwen on yhdenvertaisuuden asiantuntija, joka tarkastelee yhteiskuntaa kriittisesti ja empaattisesti. Akunna uskoo, että kestävä yhteiskunnallinen muutos syntyy yhtä lailla rakenteiden ravistelusta kuin arkisista oivalluksista. Suomalaisessa koulukeskustelussa kolonialismia käsitellään usein etäisenä ilmiönä, jonakin joka tapahtui ”muualla”. Tämä narratiivi on rakentanut mielikuvan Suomesta sivustakatsojana, viattomana pohjoisena poikkeuksena, tasa-arvon tyyssijana ja maailman onnellisimpana maana. Koulukirjojen maailmassa tällainen neutraaliuden illuusio ei ole harmiton. Kun kolonialismi esitetään poissaolevana, siitä tulee näkymätön rakenne, joka jatkaa vaikuttamistaan nykypäivän ajattelussa, käsitteissä, rakenteissa ja kohtaamisissa. Siksi antirasismi ei voi olla opetuksen sivujuonne tai yksittäinen teemapäivä. Sen on oltava osa opetuskirjallisuuden ydintä: sitä tapaa, jolla lapset ja nuoret oppivat hahmottamaan maailmaa, historiaa ja omaa asemaansa siinä. Kolonialistiset kertomukset elävät oppikirjoissa yhä Oppikirjat muovaavat sitä, mitä pidämme normaalina ja neutraalina. Kun Afrikka esitetään vain luonnonvarojen varastona, köyhyyden tyyssijana tai konfliktien näyttämönä, tai kun suomalaisuutta kuvataan homogeenisena ja historiallisen eristyksen muovaamana, opetuskirjallisuus jatkaa kolonialististen kategorioiden ylläpitoa. Se ei ehkä tee sitä avoimen rasistisesti, mutta vaikutus on sama. Kolonialismin perintö näkyy myös siinä, mitä jätetään sanomatta. Mietin usein, mitä opin ihan suomalaisesta kolonialismista koulukirjoissa. Miten esimerkiksi saamelaisten, romanien tai tataarien sorto on näkynyt opetusmateriaalissa? Omalla kohdallani vastaus on, että nämä ovat jätetty pois. Sanomatta jättämällä jätetään isoja osia historiaa täysin opetuksesta ulos. Minkälaisia keskusteluja saamelaisten suomalaistaminen esimerkiksi nostaisi esiin? Minkälaisia ajatuksia se lapsissa herättäisi? Antirasismin tavoitteena ei ole syyllistäminen vaan totuudenmukaisuus Usein antirasistisen opetuksen vastustajat väittävät, että rasismin käsittely luo vastakkainasettelua tai rasismi on liian vakava aihe oppilaille. Todellisuudessa antirasismi ei lisää konflikteja vaan nimeää ne, jotka ovat jo olemassa. Ongelmat eivät synny tiedosta, vaan vaikenemisesta. Globaalisti näemme polarisoinnin syventyvän ja vastakkainasettelun kasvavan. Miten siis opetuskirjoja voisi tehdä antirasistisesti varsinkin nopeasti muuttuvassa maailmassa? Antirasismi opetuskirjoissa ei tarkoita sormella osoittamista, vaan seuraavia perusperiaatteita: Historiallinen rehellisyys: kolonialismin vaikutusten kuvaaminen avoimesti. Representaatioiden monipuolistaminen: ihmisiä ei esitetä pelkkinä ongelmina, uhreina tai stereotypioina. Kriittinen lukutaito: ymmärrys siitä, että eriarvoisuus ei ole sattumaa. Toimijuuden vahvistaminen: oppilaat näkevät, että maailmaa voi myös muuttaa. Näiden tavoitteiden vastustaminen ei ole puolustelua neutraaliudelle, vaan haluttomuutta tarkastella vallan rakenteita. Suomi ei ole ikinä ollut kolonialismin ulkopuolella Vaikka Suomi ei ollut laajamittainen siirtomaavalta, se ei todellakaan ole elänyt kolonialismin ulkopuolella. Suomi on osallistunut koloniaalisiin järjestelmiin talouden, tieteen, kulttuuristen representaatioiden ja kansainvälisen politiikan kautta ja tekee niin edelleen. Kun opetuskirjat sivuuttavat tämän, oppilaille jää käsitys, että rasismi on aina muiden ongelma. Samalla suomalaiset rodullistetut nuoret jäävät yksin kokemustensa kanssa, sillä heidän arkitodellisuutensa ei näy koulun virallisissa tarinoissa. Mitä tarvitsemme? Rohkeutta sanoittaa maailmaa uudelleen Antirasistisen opetuskirjallisuuden pitäisi tehdä näkyväksi kysymykset, joita olemme liian pitkään väistelleet: Miten valta rakentuu tiedossa ja historiankirjoituksessa? Kenen näkökulmat ovat hallinneet oppikirjoja ja ketkä puuttuvat? Miten voimme opettaa historiaa ilman hierarkkisia kategorioita ”meistä” ja ”heistä”? Miten nuoret voivat oppia elämään moninaisessa ympäristössä, jos koulukirjat eivät sitä näytä? Antirasistinen opetus ei ole ideologista yhtä paljon kuin kolonialismin normalisoiminen on. Se on opetuksen ydintehtävä: kyky opettaa maailmaa sellaisena kuin se on, ei sellaisena kuin sen olisi kolonialistisen katseen mukaan pitänyt olla. Lopuksi: Opetuskirjallisuus voi olla muutosvoima Jos koulukirjojen tehtävä on avata maailmaa, niiden on myös avattava valtarakenteet, jotka sitä ohjaavat. Kolonialismi ei ole vain menneisyyden ilmiö vaan nykyisyyttä muovaava näkymätön pohja. Siksi antirasismi ei ole erityisteema, vaan opetuksen ehto ja sen tulee näkyä myös opetusmateriaaleissa. Opetuskirjallisuus voi joko vahvistaa vanhoja kertomuksia tai purkaa niitä. Nyt on aika valita. AKUNNA ONWENIN LUKUVINKIT Second Class Citizen – Buchi Emecheta The Misadventures of Awkward Black Girl – Issa Rae Mom & Me & Mom – Maya Angelou

Tulevat tapahtumat Tällä sivulla ilmoitamme tulevista tapahtumista. Afrikkalaisen kaunokirjallisuuden avoin lukupiiri Helsingin työväenopisto, Kallio, Opistotalo ti 21.4. klo 18 Meidät pyydettiin vetämään pari lukupiirikertaa Helsingin työväenopiston Afrikkalaisen kaunokirjallisuuden avoimeen lukupiiriin . Tiistaina 21.4. klo 18 jutellaan Femi Kayoden dekkarista Pimeän jäljillä , vetäjänä Aracelis. Lukupiiritapaamisiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, eikä osallistuminen maksa mitään. Tapaamisessa käsiteltävän kirjan voi lainata kirjastosta ja lukea etukäteen. Tapaamiseen voi myös saapua kuuntelijaksi tai teemoista keskustelijaksi, mikäli kirjaan ei pääse käsiksi ennen tapaamista. POC-lukupiiri vinkkaa! -kirjanäyttely Näyttelystä voit käydä kätevästi lainaamassa POC-kirjailijoiden teoksia. Nopeimmat voivat myös napata mukaansa POC-lukupiirin kirjanmerkin! Näyttelyitä on esillä seuraavissa kirjastoissa: Nummen lähikirjasto, Turku 23.3.–19.4. lukuhetki Tekstin talo, Helsinki ti 28.4. klo 17-19 Lukuhetkessä tarkoituksena on kerääntyä yhteiseen tilaan lukemaan kirjoja, juttelemaan ja napostelemaan herkkuja. Tapahtumaan voi saapua juuri niin pitkäksi aikaa, kuin itsestä tuntuu hyvältä annetun kahden tunnin sisällä. Saa siis tulla myöhässä ja lähteä ajoissa. Tapahtuma on suunnattu mustille ja ruskeille lukijoille, koska sillä tavoitellaan vertaist uellista turvallisempaa tilaa. Ota oma kirja mukaan tai tule lukemaan jotain meidän hyllystä löytyvää. Kirjoja löytyy lapsille, nuorille ja aikuisille. Me myös mielellämme vinkkaamme luettavaa! Lukuhetki pidetään Tekstin talolla neljännen kerroksen Kirjastohuoneessa. Täältä näet tilan esteettömyystiedot. Voit laittaa meille viestiä Instagramissa tai sähköpostitse, jos sinulla on kysyttävää tai tarvitset tarkempia saapumisohjeita. Tapahtuman on rahoittanut Taiteen edistämiskeskus. Tutustu täältä POC-lukupiirin turvallisemman tilan periaatteisiin. Seuraathan meitä jo Instagramissa @poc_lukupiiri? Ilmoitamme Instagramissa aina ensimmäiseksi tulevista tapahtumistamme.

POC-lukupiirin turvallisemman tilan periaatteet. POC-lukupiirin turvallisemman tilan periaatteet Huolehdi itsestäsi ja muista Kunnioita toisten fyysisiä, psyykkisiä ja emotionaalisia rajoja, yksityisyyttä sekä itsemäärittelyoikeutta. Muista, ettet voi tietää toisen rajoja kysymättä niitä. Kommunikoi myös omista rajoistasi tarvittaessa. Minkäänlaista häirintää, ahdistelua tai syrjintää ei hyväksytä. Anna tilaa ja kuuntele Pyri antamaan kaikille mahdollisuus osallistua keskusteluun. Kuuntele muita. Kaikkien mielipiteitä kunnioitetaan, kunhan ne eivät loukkaa ketään. Älä oleta Ethän tee oletuksia toisen sukupuolesta, seksuaalisuudesta, etnisyydestä, uskonnosta, taustasta tai toimintakyvystä. Pyri vastaanottamaan uudet aiheet ja ihmiset ennakkoluulottomasti. Puutu Puutu, jos huomaat jonkun rikkovan turvallisemman tilan periaatteita tai käyttäytyvän muuten asiattomasti. Pyydä anteeksi, jos olet loukannut muita. Käänny matalalla kynnyksellä meidän (Aracelis & Téri) puoleen, niin tapahtumassa kuin sen jälkeenkin! Anna lukurauha Kaikki lukevat omilla tavoillaan ja omassa tahdissaan. Jokaisen lukutottumukset ovat yhtä hyviä ja arvokkaita. Huomioi muut tilassa ja anna tarvittaessa lukurauha muille. Pyydä myös muilta hiljaisuutta, mikäli sitä kaipaat. Meille saa aina antaa positiivista tai kehittävää palautetta niin tapahtumien aikana kuin niiden jälkeenkin. Voit olla meihin yhteydessä Instagramissa @poc_lukupiiri tai sähköpostitse osoitteeseen poc.lukupiiri@gmail.com.

POC-lukupiiri hanke, Aracelis Correa ja Téri Zambrano esiteltynä. POC-lukupiiri POC-lukupiiri on kirjallisuusalan toimija, jonka taustalla vaikuttavat Aracelis Correa ja Téri Zambrano. POC-lukupiirin ensisijaisena tarkoituksena on lisätä POC-kirjailijoiden teosten näkyvyyttä, tarjota vertaistukea ja parempaa representaatiota POC-lukijoille Suomessa sekä innostaa kaikkia suomalaisia lukemaan moninaisemmin. POC-lukupiirin pääkanavana toimii Instagram. Lisäksi ylläpidämme Tiktok-tiliä. Sosiaalisessa mediassa olemme @poc_lukupiiri. Järjestämme myös kirjallisuustapahtumia, joista voit lukea lisää täältä . POC-lukupiiri on perustettu alkusyksystä 2020. Maaliskuusta 2022 lähtien se on ollut myös rekisteröity järjestö POC-lukupiiri ry. Logon kuvitus ja graafinen suunnittelu: Kathleen Dieme. Aracelis Correa , 29-vuotias helsinkiläinen, kuubalainen ja suomalainen Olen lapsesta asti lukenut paljon, mutta vuosien varrella etenkin kaunokirjallisuuden lukemisesta on tullut pidempiäkin taukoja. POC-lukupiirin ja kirjallisuudesta löytyneen representaation myötä innostuin lukemisesta ihan uudella tavalla ja aloin lukea paljon laajemmin kaunokirjallisuutta. Luen sekä painettuja kirjoja että äänikirjoja. Mieluiten luen fantasiaa ja ajatuksia herättäviä tarinoita elämästä. Parasta kirjoissa on yllätyksellisyys, oivallukset ja samaistuttavuus, sekä tarinat, jotka ovat jollain tavalla kaukana omasta elämästäni ja siksi kurkistusikkunoita toisiin todellisuuksiin. Lukemisen lisäksi olen kultaseppä artesaani, teen keramiikkaa, pelaan lautapelejä, kirjoittelen, vietän aikaa perheeni ja ystävieni kanssa ja tuijottelen sarjoja. Téri Zambrano, 31 -vuotias helsinkiläinen, suomalainen ja meksikolainen sekä pienen koululaisen äiti. Minulle on luettu paljon lapsena ja se on ollut myös meidän perheen yhteinen harrastus. Muistan kesät rannalla kun äiti luki meille ääneen kirjoja ja loikoiltiin vilteillä auringon paisteessa. Olen lukenut itsekin vaihtelevasti vuosien varrella, mutta POC-lukupiirin myötä aloin taas lukemaan taas säännöllisemmin ja kiinnittämään enemmän huomiota siihen mitä luen. Tykkään uppoutua laajasti aika kaikenlaisiin kirjoihin, mutta nyt suosikkeihini on valikoitunut etenkin fantasiaa ja vanhemmuutta käsitteleviä teoksia. Lukemisen lisäksi nautin muun muassa kirjoittamisesta, taiteesta, piirtämisestä, pelaamisesta, tanssista ja luonnossa samoilusta. Opiskelen parhaillaan myös konservointia ja museoalaa. POC-lukupiirin tukijat ja tunustukset POC-lukupiirin työskentelyä tukee tällä hetkellä Taiteen edistämiskeskus ja Helsingin kaupunki . POC-lukupiirin toimintaa on ollut aikaisemmin mahdollistamassa lisäksi Espoon kaupunki, Minela-säätiö, Otavan kirjasäätiö, Alfred Kordelinin säätiö, Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Tampereen kaupunki. POC-lukupiirille on myönnetty Lastenkirjainstituutin Onnimanni-palkinto vuonna 2025 tärkeästä yhdenvertaisuutta ja lukemisharrastusta edistävästä ja rasisminvastaisesta toiminnasta sekä Afrofinns kirjallisuuspalkinto vuonna 2022 . POC-lukupiiri on myös vuoden 2026 ehdokas Astrid Lindgrenin muistopalkintoon . POC-lukupiiristä mediassa Havaintoja muutoksesta: Yhdessä lukemisen ilo – Yle Radio 1 25.2.2026 Kirjavinkki ja lukupiiritapaaminen: Oyinkan Braithwaite: Sisareni, sarjamurhaaja – Kalliope 9.2.2026 Parasta on kun lapset juoksevat kirjojen luo – Voima 7/2025, Monde Diplomatique POC-lukupiiri - Aracelis Correa ja Téri Zambrano – Varjokirjamessut 4.11.2024 POC-lukupiirissä luetaan mustien ja ruskeiden kirjailijoiden kirjoja suomeksi - Helsingin uutiset 25.4.2024 POC-Lukupiiri – Lukemiseen innostaminen ja representaatio - Takakasi-podcast 23.3.2024 Lukupilvessä – POC-kirjailijoiden kirjat tutuksi – Espoon kaupunginkirjasto 3.5.2023 Kirjavinkkejä ennakkoluuloista - Lukufiilis 25.1.2023 Téri Zambrano lukee työkseen, vaikka se on ollut hänelle vaikeaa lapsesta saakka: ”Olisipa joku kertonut, että on ok olla myös hidas lukija” - Yle uutiset 19.11.2022 Puoli seitsemän: Mikä on POC-lukupiiri? – Yle Areena 18.11.2022 Suget efter litteratur av icke-vita författare satte spinn på deras bokcirkel - Hufvudstadsbladet 8/2022 Téri Zambrano ja Aracelis Correa perustivat poc-ihmisten teoksiin keskittyvän lukupiirin: "Tuntui siltä, että jos kirjailija on musta tai ruskea, niin kirja kertoo jostain orjuudesta" - Turun sanomat 23.6.2022 Näihin kirjoihin et välttämättä ole vielä tarttunut – poc-lukupiiri suosittelee ruskeiden ja mustien kirjailijoiden teoksia loman lukuhetkiin - Turun Sanomat 23.6.2022 Minä suosittelen: POC-lukupiiri - Le Monde diplomatique 5/2022 Globaalikasvatusta-podcast: Normeja purkamassa - Fingo Uutiset 11.3.2022 Haastattelu - Maailman kuvalehti 10/2021 Keskustelua representaatiosta ja rasismista kirjallisuudessa - Helsingin kirjamessut 2021 Keskustelua representaatiosta ja rasismista kirjallisuudessa POC-lukupiirin kanssa - Yhteiset Lapsemme 4/2021 Monipuolisuutta hahmoihin - HS Lasten uutiset 9/2021 Talviloman lukuvinkit - Kotiliesi 2/2022