N. K. Jemisinin uuden aikuisille suunnatun fantasiatrilogian ensimmäinen osa on valloittava. Harmillisesti suomennoksesta ei voi sanoa samaa.
“Ja kaupunki vastaa, sanattomasti, suoraan hänen sydämeensä: Tervetuloa New Yorkiin.”
Kaupunki joksi tulimme kertoo viidestä newyorkilaisesta, jotka alkavat kuulla kotikaupunkinsa kutsun ja saavat samalla haltuunsa muitakin erikoisia voimia. Teos sijoittuu meidän todellisuutemme kaltaiseen maailmaan, mutta tässä multiversumissa kaupungit ja kaupunginosat ovat eläviä.
Kirjan alussa seurataan kaikkia päähenkilöitä ja vähitellen tutustutaan heihin. Alussa on jo joitakin toimintakohtauksia, mutta loppua kohden toiminnassa mennään yhä syvemmälle ja tunnelma tiivistyy. Samalla maailma avautuu lukijalle eri näkökulmista.
“Mies hieroo niskaansa ja teeskentelee, että hänellä on vimmattu venyttelemisen tarve – vilkuillen samalla ympärilleen hiljaisen paniikin vallassa ja yrittäen keksiä jotakin. Hän ei usko, että tällaista voi tapahtua. Kuka helvetissä unohtaa oman nimensä?”
Meidän lukupiirissämme suurin osa tykkäsi kirjasta. Olemme aikaisemmin lukeneet lukupiirissä saman kirjailijan toisen fantasiateoksen, Viides vuodenaika, ja koska pidimme siitä kovasti, odotukset olivat korkealla myös tätä lukukokemusta aloitellessa.
Lukupiirissä tykättiin erityisesti siitä, miten kiinnostava fantasiamaailma teokseen on luotu ja kuinka monipuolisia hahmoja päähenkilöistä on saatu. Teoksessa on tuotu kiinnostavasti meidän maailmamme asioita ja ongelmia fantasiaelementteinä osaksi tarinaa ja päähenkilöiden hyödyntämät erityiset voimat olivat mielestämme hauskoja ja kekseliäitä. Teoksessa on paljon realismia ja se ottaa kantaa meidän maailmamme asioihin fantasian keinoin. Totesimme lukupiirissä, että Kaupunki joksi tulimme on myös rakkauskirje New Yorkille ja herätys kaupunkilaisille.
“Nainen kohauttaa olkapäitään. Molemmat kääntävät selkänsä jatkaakseen pyörien kauppaamista. Manny lähtee kävelemään kohti aluetta, jolla ihmiset odottavat Lyftiä tai Uberia. Hänen puhelimessaan on molemmat sovellukset, mutta hän ei ole käyttänyt niitä. Täällä ei pitäisi olla mitään häntä varten.”
Aivan kaikki meidän lukupiirissämme eivät olleet lämmenneet teokselle. Osaa oli harmittanut teoksen New York -keskeisyys ja paljon viittauksia ja sävyjä menikin lukiessa ohi meiltä, jotka emme tunne New Yorkia tai sen asuinalueiden ominaispiirteitä. Tarinassa ja hahmoissa oli myös havaittavissa joitakin supersankaritarinoiden ja fantasian trooppeja, mikä oli yllätti meidät Jemisinin Murtunut maailma trilogian lukemisen jälkeen.
Teoksen alku oli hidas, kun samankaltaisia tilanteita seurattiin ja pyöriteltiin yksitellen eri näkökulmista. Osaa se oli haitannut enemmän kuin toisia. Joillekin hahmot olivat tarpeeksi kiinnostavia ja erilaisia niin, että jokaisen näkökulman seuraamisessa oli tuntunut olevan tarpeeksi jotakin uutta ja mielenkiintoista. Osalla taas lukeminen oli tyssännyt hitauteen.
“Minä laulan kaupunkia.
Vitun kaupunkia.”
Teoksen käännös oli harmiksemme iso pettymys niille, jotka meidän lukupiirissämme tarttuivat tuoreeseen suomennokseen. Välimerkkejä, kirjaimia ja jopa kokonaisia sanoja puuttui. Lauseita oli käännetty sanasta sanaan niin, että ne eivät olleet järkeviä suomeksi. Sulut alkoivat, eivätkä loppuneet koskaan, sanoja oli taivutettu väärin ja niihin oli tullut lyöntivirheitä, ja pahimpana olivat jopa loukkaavat käännökset.
Alkuperäisteoksessa ollut “trans fellow” oli käännetty suomeksi transvestiitin slurria hyödyntämällä, joka siis on sekä loukkaava että virheellinen, koska kyse ei ole edes samaan asiaan viittaavasta alatyylisestä sanasta. Myös “women of color” oli käännetty “värilliset naiset”, joka viittaa ennemminkin loukkaavana pidettyyn muotoon “coloured women”. Nopealla taustatyöllä nämä asiat olisivat selvinneet sellaisellekin, jolle kyseiset termit ovat vieraita.
“Hänen ajatuksensa syttyvät tuleen – MENE POIS IRTI MINUSTA ÄLÄ KOSKE MINUUN PÄÄSTÄKÄÄ MINUT POIS TÄÄLTÄ – ja hänen ruumiinsa kouristuu kasaan ilman minkäänlaista tietoista ponnistusta.”
Me kaksi aiomme ehdottomasti jatkaa lukemista jatko-osiin, ehkä sitten englanniksi. Trilogian toinen osa on julkaistu alkuperäiskielellä, The World We Make, mutta sitä ei ole vielä käännetty suomeksi.
Kaupunki joksi tulimme, N. K. Jemisin, Jalava, 2023
Suomentanut Mika Kivimäki
Englanninkielinen alkuteos: The City We Became, 2020
Minäkin noteerasin käännöksen heikkoudet, mutta se oli näemmä vielä huonompi kuin olin tajunnutkaan. Kummallinen juttu, Mika Kivimäki on kuitenkin tehnyt aivan mainioitakin käännöksiä. Liekö sitten aivan mahdottomalla kiireellä tehty? Osa virheistä tuntuu ensimmäisen läpikäynnin raakakäännöksiltä, osa taas vähän vaikeilta käsittää edes siitä näkökulmasta.