Annie John on Jamaica Kincaidin esikoisromaani. Kirjapaja on aikaisemmin julkaissut sen suomeksi nimellä Katoava paratiisi vuonna 1986 ja nyt julkaistussa kustantamo S&S:n uudessa versiossa on käytetty samaa suomennosta kuin vuosia sitten.
Annie John on kasvukertomus, jonka vahvimpana teemana on vanhemmista irtautuminen, tyttönä kasvaminen ja itsensä löytäminen.
"Sinä iltana sain rangaistukseksi syödä yksinäni ulkona leipäpuun alla ja äiti sanoi, ettei tulisi antamaan minulle hyvänyön suukkoakaan myöhemmin,
mutta sänkyyn kavutessani hän tuli ja suuteli sittenkin."
Päähenkilö Annie kasvaa äitinsä ja isänsä kanssa Antiguan saarella. Hän suunnilleen palvoo äitiänsä ja elää suhteellisen mukavaa ja helppoa elämää. Lapsena Annie kiinnostuu kotinsa viereisestä haustausmaasta ja kuolemasta. Hän kuokkii vieraiden ihmisten hautajaisiin ja pohtii kuolemaa myös ystäviensä kanssa. Erityisesti tyttö kiinnostuu myös siitä, kuinka kuolema vaikuttaa kuolleen ympärillä olleisiin.
Kun Annie tulee teini-ikään, hän huomaa, että häntä aletaan kohdella eri tavoin. Yhtäkkiä häneltä odotetaan asioita, jotka eivät hänelle itselle tunnu luontevilta. Myös ennen niin rakastava äiti tuntuu kuin kääntävän selkänsä ja tästä hämmentyneen tyttärenkin on opeteltava uusi rooli suhteessa omaan äitiin.
"Joskus paukautin portin sellaisella voimalla,
että itsekin pelästyin ja luulin sen tipahtavan saranoiltaan."
Teoksessa käsitellään paljon äidin ja tyttären suhdetta. Etenkin äiti-tytär-suhteen kautta kuvataan tyttönä ja naisena kasvamista ja siihen liittyviä odotuksia. Kirjassa kuvataan hienosti sitä, kuinka Annie jossain vaiheessa ulkoapäin määritellään nuoreksi neidoksi ja siihen odotetaan lapsuuden loppuvan. Lapsi itse on muutoksesta lähinnä hämillään ja yrittää etsiä keinoja navigoida uusia odotuksia.
Kasvavan Annien elämässä ennen niin tärkeän äidin roolia korvaavat pikkuhiljaa erilaiset ystävyyssuhteet sekä koulutus. Annien nuoruuteen kuuluu kiinnostuksen syttymistä ja haihtumista, valehtelua ja juonittelua sekä tyttöjen välistä ystävyyttä ja keskusteluja. Etenkin lasten ja teinien välisiä keskusteluja oli hauska ja jotenkin kotoisaa seurata. Niissä oli jotakin todella tunnistettavaa.
“Olimme yhtä mieltä siitä, että paljon mainostettu tulevaisuutemme,
johon meitä valmennettiin kaikkien toimesta, ei koskaan toteutuisi,
sillä sisimmissämme sykki niin voimallinen tunne sitä vastaan.”
Tarinassa käsitellään erilaisia uskomuksia ja eroja ihmisten välillä. Annie myös kritisoi kolonialismia ja on muutenkin muiden mielestä oikukas sekä omapäinen ja kerää ympärilleen ihailijoita. Vaikka teoksessa vilisee hahmoja, ainoa kiinnostava hahmo oli oikeastaan päähenkilö ja hänkin vain toisinaan. Välillä teoksessa oli hitaampia kohtia ja tuntui, että samoissa teemoissa junnattiin. Kirja on kuitenkin sen verran lyhyt, että eivät hitaatkaan kohdat kauaa kestäneet.
Lukiessa huomasimme samankaltaisuuksia Lucy teoksen kanssa ja Lucya voidaankin pitää Annie Johnin itsenäisenä jatko-osana. Me luimme kirjat tavallaan väärin päin, koska aloitimme Lucysta ja ehkä Lucyn lukemisen jälkeen Annie John ei aivan yltänyt odotuksiin. Voi olla, että tähän vaikutti se, että luimme kirjat aivan putkeen, ja jonkinlainen tauko välissä olisi voinut tehdä hyvää.
Annie John, Jamaica Kincaid, S&S, 2023
Suomentanut Sinikka Buckley
Englanninkielinen alkuteos: Annie John, 1983
Comentarios