Sisunin maailma sijoittuu Shim Sisunin kuolemanjälkeiseen aikaan. Sisun oli voimakas nainen, taiteilija, kirjailija, äiti ja isoäiti. Hän lähti pakon edessä nuorena Etelä-Koreasta ja muutti Havaijille. Sisun pääsi osaksi taidemaailmaa ja oli muutenkin vaikuttava henkilö modernina naisena ja naisten aseman puolestapuhujana. Hänellä oli neljä lasta kahdesta liitosta ja kuusi lastenlasta.
“Vanhin tytär oli perinyt äidin peräänantamattoman luonteen.
Muut yrittivät periaatteen vuoksi vielä vastustaa, mutta kaikki tiesivät
että lopulta Myunghye saisi tahtonsa läpi.”
Sisun ei halunnut muistojuhlia kuolemansa jälkeen Korealaisten perinteiden mukaan. Hänen suuri perheensä päättää kuitenkin suunnata Havaijille muistamaan Sisunia, kun hänen kuolemastaan on kulunut kymmenen vuotta.
Perheen tarkoitus on mennä viettämään aikaa yhdessä paikkaan, jossa Sisun on asunut, ja samalla tutustua Havaijiin, sen kulttuuriin ja maisemiin. Sisunin lapset ja lapsenlapset hajaantuvat saarella touhuamaan omiaan, osa kiertelee museoita tai tarkkailee saaren lintuja ja toiset taas innostuvat sukelluksesta ja surffauksesta.
“Kun käyn luennoimassa, monet vanhemmat kysyvät minulta saman kysymyksen: Lapseni haluaa taiteilijaksi. Mitä minun pitäisi tehdä? He näyttävät ajattelevan, että minulla olisi syvällinen vastaus, kun kerran olen itse ollut taiteilija ja kirjailija.”
Teoksen jokainen kappale alkaa otteella Shim Sisunin kirjoittamista kirjoista tai hänestä tehdyistä lehtihaastattaeluista, joissa avataan Sisunin elämää. Muuten teksti pyörii muun perheen keskustelujen ympärillä, muisteluilla siitä, millainen Sisun oli ja miten esimerkiksi hänen ammattinsa taidemaailmassa on muovannut muun perheen ammatinvalintoja.
Opiskelen itse museoalaa ja oli kiinnostava lukea viittauksista siihen. Sisunin perheessä on paljon eri taiteenalojen tekijöitä, muun muassa konservaattori, kuvanveistäjä ja maalari. Teoksessa käsitellään myös taidemaailman valtarakenteita ja muita hankalampia aiheita, kuten Korean väkivaltaista historiaa, Sisunin kotikylän joukkomurhaa ja patriarkaattia.
“Ihmiset kysyvät miksi teksteissäni huokuu kuolema. Kuka on kuollut, he kyselevät uteliaina ja odottavat jotain kiinnostavaa kirjallista vastausta. En ole voinut puhua verilöylystä. Olen sanonut, että rakastettuni kuoli. Sanonut, että hän kuoli nuorena ja traagisen kauniisti – koska tiesin, että sen ihmiset halusivat kuulla.”
Kirjassa on muutenkin paljon pohdintaa yhteiskunnasta ja sisarusten välisistä suhteista. Perheen keskustelut olivat parasta antia kirjassa ja viihdyin hyvin niitä lukiessa. Teos kulki hyvin ja sujuvasti eteenpäin. Oli ihana myös matkata kirjan sivuilla hetkeksi lomalle Havaijin lämpöön ja aaltojen äärelle.
Hahmoja tässä kirjassa on paljon ja alkuun kuunnellessa kirjaa nimet menivät jatkuvasti sekaisin. Etenkin kun osa Sisunin lapsien nimistä on todella samankaltaisia keskenään. Lopussa vaihdoin lukemaan painettua kirjaa äänikirjan sijaan ja tämän teoksen kohdalla se tuntui olevan itselleni huomattavasti parempi vaihtoehto. Kirjan ensimmäisiltä sivuilta löytyy myös selkeä sukupuu, josta pääsee tarkistamaan, mikä asema kenelläkin on perheessä.
Sisunin maailma, Chung Serang, WSOY, 2023
Suomentanut Janne Tynkkynen ja Riina Vuokko
Koreankielinen alkuteos: Siseoneurobuteo, 2020