Kun toiset nauttivat, Quynh Tran

Kun toiset nauttivat on Quynh Tranin toinen romaani. Hänen esikoisteoksensa Varjo ja viileys voitti Runebergin palkinnon vuonna 2022. Tässä on esikoisromaaniin verrattuna tuttu tunnelma, mutta eri maailma.

“Joukko samanikäisiä nuoria kulkee heidän ohitseen hautausmaalla. Niin lähellä, että Lana haistaa heidät. Samassa hän tuntee taas sykkeensä, ja se on korkea. Hän nostaa katseensa maasta. Kuka helvetti on kertonut Beatricen äidille? Melissako? Freja? Vai Beatrice itse?”

Kun toiset nauttivat kertoo 16-vuotiaasta Lanasta ja hänen äidistään Maggiesta, jotka asuvat Lundissa, Ruotsissa. Äidin ja tyttären välistä suhdetta seurataan molempien näkökulmista, heidän välistä kommunikaatiokatkosta, jolle molemmat yrittävät keksiä selityksiä omista näkökulmistaan.

Maggie haluaisi muuttaa isompaan asuntoon, mutta sitä varten pitäisi maksaa aivan järjetön summa heti kättelyssä. Samaan aikaan naisen työtilanne japanilaisessa salongissa on epävakaa. Maggie ei kuitenkaan lannistu, vaan hänen luonteessaan on tietty usko selviytymiseen.

Lana kieppuu teinielämän kiemuroissa. Pojat eivät kiinnosta yhtään ja sitten kiinnostavatkin vähän. Ystävät ovat kamalia ja sitten taas ihania. Maggie on outo. Samalla väkivalta, kiinni jääminen ja ahdistus häilyvät lähistöllä.

“Se, ettei Lanalla ole ollut poikaystävää puoleen vuoteen, on toistuva puheenaihe hänen kaveripiirissään. Ei kuitenkaan minään vitsinä, kuten yleensä, vaan siitä saatetaan keskustella koko ilta vakavasti ja otsa kurtussa: ‘Miksei Lanalle kelpaa kukaan?’”

Romaani liikkuu ajassa, kun nykyajassa lausuttu viaton kysymys heittää Maggien ajatukset menneisyyteen. Lukija seuraa Maggien matkaa nuorena tyttönä Vietnamista nettikahvilan kautta Ruotsiin. Maggie käy läpi entisiä rakastajiaan ja nykyajassa pohditaan uutta herkkää ihastusta. 

“Maggie tarkkailee Gorôn liikkeitä ja eleitä: milloin tämä ryystää ja milloin ei, milloin tämä maiskuttaa ja milloin ei, milloin tämä pitää suutaan auki ja milloin kiinni. Kuinka hellävaroen tämä käsittelee astioita ja ruokailuvälineitä ja suola- ja pippurisirottimia ja pyyhkii kätensä kosteuspyyhkeisiin. Hän pitää miehen pehmeästä ja kohteliaasta käytöksestä.”

Äidin näkökulma suhteessa tyttäreen on herttainen. Vaikka äiti tyttären näkökulmasta on outo, kun ei puhu mitään, on Maggie rakastava ja aina iloinen, kun Lanalla menee hyvin.

Etenkin Lanan kautta käsitellään myös väkivaltaa kiinnostavalla ja eleettömällä tavalla. Se vain kulkee sivussa eikä valtaa isoa tilaa Lanan mielessä, elämässä tai tarinassa. Edes seuraukset eivät juurikaan mietitytä, silti tietty ahdistus on jatkuvasti läsnä.

“Hän voisi selvitä ilman seuraamuksia. Hänellä oli siitä vahva tunne. Jos kukaan ei ollut soittanut poliisille, he eivät soittaisi myöskään huomenna tai ylihuomenna…”

Tarina on pääosin tavallisen arjen ja ajatusten seuraamista. Kiinnostavinta ovat yksityiskohdat ja hahmojen dynamiikat. Molemmat päähenkilöt sekoilevat ja ovat vähän outoja. Heidän välisensä dynamiikka on kummallinen, rakastava, etäinen ja tavallaan läheinen. Oli kiinnostavaa myös seurata miten eri tavoin samat tilanteet näyttäytyvät Lanan ja Maggien luvuissa ja saada tietää, mitä kumpikin ajattelee tilanteiden aikana.

“‘Ihan hyvin’ Lana vastaa. Tietenkin kaikki on hyvin, Maggie ajattelee. Ihan hyvin, niin kuin aina. Lana kasvaa nopeasti. Tytär on siinä iässä, jolloin tapahtuu paljon muutoksia. Silti heillä on kotona yleensä rauhallista. Sen täytyy johtua siitä, että Maggie on niin avarakatseinen.”

Teksti koostuu pitkistä kappaleista. Yksi kappale saattaa jatkua parikin sivua ja se teki lukemisesta raskaampaa ja romaaniin tuntui aluksi hankalalta tarttua. Me kuuntelimme tarinaa myös osittain äänikirjana, jossa pitkiä kappaleita ei varsinaisesti huomannut, ja tarina kyllä vetää, kunhan siihen uskaltaa heittäytyä. Kun teos loppui, tuli jotenkin tyhjä olo ja tarina tuntui jäävän kesken. Olisimme voineet seurata Lanan ja Maggien elämää pidempäänkin.

---

Kun toiset nauttivat, Quynh Tran, Teos, 2025

Suomentanut Outi Menna

Ruotsinkielinen alkuteos: När andra njuter