Voita, Asako Yuzuki

Asaka Yuzukin Voita seuraa Tokiossa asuvaa toimittajaa, Rika Machidia, joka yrittää kirjoittaa elämänsä suurimman uutisjutun saamalla haastattelun Manako Kajiilta.

Manako on taitava kokki ja lisäksi hänen epäillään murhanneen kolme entistä miesystäväänsä – tai ainakin hänen läheisyydessään olleet kolme miestä ovat kuolleet epäilyttävästi. Manako odottaa keskusvankilassa valitusoikeudenkäyntiä toiveenaan vapaus.

“Niin, se uhrihan oli ennen kuolemaansa lähettänyt äidilleen viestin, jossa luki: ‘Tyttöystäväni tekemä lihapata oli todella hyvää.’ Kajiin puolustusasianajaja sanoi oikeudessa, että ei kai sellainen nainen, joka hauduttaa mielitietylleen herkullista lihapataa, työntäisi tätä sitten junan alle.”

Manakon tapausta ja siihen liittyviä ihmisiä seurataan tiiviisti Tokion mediassa, mutta Manako ei ole kiinnostunut antamaan kenellekään haastattelua. Rika saa häneen kuitenkin yhteyden keskittämällä puheensa ruokaan eikä itse murhasyytöksiin. Hän alkaa käydä vankilan vierailuaikoina Manakon luona toivoen pääsevänsä Manakon suosioon ja saavansa näin tältä haastattelun yksinoikeudella.

Rika syventyy täysillä tapaukseen ja yrittää parhaansa mukaan selvittää sen juurisyitä ja Manakon mahdollisia motiiveja. Mediassa taas ihmetellään, miten Manako, jota ei yleisen mielipiteen mukaan pidetä viehättävänä, on voinut kietoa ympärilleen niin monta varakasta poikamiestä. Rikan parasta ystävää Reikoa pelottaa, että Rika on liian uppoutunut juttuun ja on kohta poikamiesten tavoin Manakon pauloissa.

“Puolustus oli valittanut päätöksestä vielä saman päivän aikana, ja tällä hetkellä

Kajii odotti Tokion keskusvankilassa ensi vuoden keväänä pidettävää valitusoikeudenkäyntiään. Oli hyvin tiedossa, että Kajii ei antanut haastatteluja kenellekään, ja ilmeisesti hän oli erityisen viileä naistoimittajia kohtaan.”

Odotin, että murhamysteeri olisi koko tarinan keskiössä, mutta siinä käydään enemmän läpi hahmojen mielenmaisemaa, lapsuutta ja menneiden tapahtumien vaikutusta aikuisuuteen.

Tarinaa seurataan lähinnä Rikan kautta: hänen pohdintojaan Manakon elämästä ja syventymistä omiin lapsuusmuistoihinsa. Syyllisyys vanhoista valinnoista painaa edelleen Rikaa, ja Manakon kanssa käytyjen keskustelujen kautta vanhat haavat avautuvat. Samalla hän oppii paljon uutta itsestään ja siitä, mitä haluaa elämällään tehdä. Kirjan muidenkin hahmojen ajatusmaailmaa seurataan, etenkin Reikon, joka on ollut Rikan ystävä lapsuudesta asti.

“Kun Rika nousi ripein askelin junaan, laiturille seisomaan jäänyt Reiko sanoi yhtäkkiä: ‘Taisin olla väärässä yhdestä asiasta. Et sinä ollut jäämässä Kajiin ansaan…

Se johtuu isästäsi, eikö niin? Se, että tästä tapauksesta on tullut niin iso päähänpinttymä sinulle.’”

Rikan ja Manakon välisissä keskusteluissa käydään läpi erilaisia ruokia, reseptien tärkeimpiä raaka-aineita ja miten jotain todella herkullista voi saada aikaan vain muutamalla aineksella. Rika päätyy kokeilemaan Manakon reseptejä ja löytää uuden intohimon ruoanlaitosta.

Vesi herahti kielelle lukiessa kuvailuja ja reseptien yksityiskohtia. Teki itsekin mieli päästä leipomaan kuivakakkua tai valmistamaan jotain upeaa pataruokaa. Toisinaan ruokakuvailut kestivät omaan makuuni turhankin pitkään, jolloin äänikirjaa kuunnellessa ajatukseni lähtivät herpaantumaan teoksesta.

Kirjassa käsitellään myös laihdutuskulttuuria, sen ihannointia ja haittapuolia, naisten välistä kilpailua ja vihaa sekä perinteisiä sukupuoli- ja parisuhdenormeja. Näitä teemoja käsiteltiin kiinnostavasti. Hahmojen ajatukset ja heidän välisensä keskustelut saivat pohtimaan ympäröivää yhteiskuntaa ja normeja, jotka ohjaavat yksilön toimintaa. Kehokommentointia on teoksessa kuitenkin todella paljon, ja vaikka sen tarkoitus on osaltaan kritisoida laihdutuskulttuuria, oli sitä mielestäni liikaa.

“Luulen, että meihinkin kiinnitettiin niin paljon huomiota juuri siksi, että ihmiset ovat ykskantaan päättäneet naisten olevan olentoja, jotka vertaavat itseään toisiinsa. Mutta eikä se johdu vain siitä, että naisia yritetään laittaa järjestykseen miesten mittapuiden mukaan?”

Teos on kokonaisuudessaan rauhallinen, mutta välillä se tuntui jämähtävän paikoilleen. Loppua kohden aloin ahmimaan kirjaa nopeammin, kun hahmot tulivat tutummiksi ja yllättävät juonenkäänteet saivat paikoin jopa haukkomaan henkeä.

---

Voita, Asako Yuzuki, Gummerus, 2026

Suomentanut Kosti Vanninen

Japaninkielinen alkuteos: バター, 2017