Vieraskynä: Filippa Vink – Mielen inventaario – mitä kannat mukanasi ja mistä voit luopua

Kuva: Esma Alouet

Filippa Vink on suomalaisnigerialainen laillistettu psykologi, joka asuu ja työskentelee Alankomaissa. Hän luo päivätyönsä ohella POC-ihmisille ja muille monikulttuurisille suomalaisille kohdistettua sisältöä Instagram-tilillään @thebrownpsychologist.

Inventaariolla tarkoitetaan omaisuuden tai varaston läpikäyntiä ja luettelointia. Yksilötasolla  voidaan puhua inventaariosta esimerkiksi häkkivaraston läpikäymisen yhteydessä; mitä turhaa on tullut kerrytettyä vuosien varrella ja kuinka paljon se tällä hetkellä vie tilaa kodistani. Luopuminen ylimääräisestä motivoi urakkaan. Uuden vuoden alussa pohdin luopumista oman ammattini näkökulmasta. Keskityn siihen, mitä tapahtuu mielessä, kun päästämme irti, ja miten se voi tukea psyykkistä hyvinvointia. 

Ymmärtääksesi oman mielesi hyvin- ja pahoinvointia, kannustan sinua tänä vuonna  priorisoimaan aikaa oman monikulttuurisen minäsi ’inventaarioon’ – mikä minusta tekee minut, kuinka näen itseni ja mistä asioista olen valmis luopumaan, päästämään irti.  

Kasvaessamme pikkulapsesta teini-iän kautta aikuisuuteen ympäröivä maailma muokkaa paljolti identiteettimme eli omakuvamme muodostumista. Kuka minä olen ja mitä rooleja tunnistan itselläni suhteessa muihin ihmisiin? Identiteetti on esimerkiksi niitä sanoja, joita aikuisena käytämme kuvaamaan itseämme – olen sisko kolmelle pikkuveljelleni, avovaimo puolisolleni, luokanopettaja 4.-luokkalaisille, olen käsityöintoilija. Olen suomalaisghanalainen, olen biseksuaali, olen itsenäinen nainen, olen muslimi. Identiteetissä on monia ulottuvuuksia, jotka kehittyvät usein eri tahtiin. On esimerkiksi todennäköistä, että nuori ymmärtää jo jotakin kulttuuri-identiteetistään ennen kuin oma seksuaali-identiteetti alkaa selkeytymään. 

Monikulttuurisena ihmisenä Suomessa identiteetin muodostumiseen vaikuttavat monet  yhteiskunnalliset tekijät. Jo 5-vuotias lapsi voi toistuvien kokemusten kautta ymmärtää, että  häntä ja hänen isäänsä puhutellaan lähijunassa eri tavoin kuin muita ympärillä olevia. Rakenteellinen rasismi sekä sen seuraukset, kuten toiseuttaminen ja ylisukupolvinen trauma, ovat kokemuksia, joita monikulttuuriset ihmiset Suomessa usein kohtaavat. Nämä mielen pahoinvointia lisäävät tekijät voivat vaikuttaa siihen, että vaikkapa Kouvolassa kasvava monikulttuurinen nuori tulee syrjityksi thaimaalaisuutensa vuoksi ja pyrkii ottamaan etäisyyttä tähän osaan itsessään. Ne voivat näkyä myös siinä, että nigerialaisen äidin tytär ei halua aiheuttaa rasismikokemusten kuormittamalle äidilleen lisähuolta, vaan huolehtii nuoruuden kokemisen sijaan siitä, että on kympin tyttö sekä koulussa että sen ulkopuolella. 

On myös mielen hyvinvointia ja omakuvan kehittymistä tukevia asioita, joita  monikulttuurisena suomalaisena voi jäädä kaipaamaan. Näitä voivat olla esimerkiksi roolimallit tai representaatio. Muistan itse hämmentyneeni matkustaessani alakouluikäisenä pieneltä kotipaikkakunnaltani ensimmäisiä kertoja Helsinkiin ja nähdessäni ruokakaupassa nuoren tummaihoisen kassatyöntekijän. Olin omalla kotipaikkakunnallani kokenut rasismin lohduttomat vaikutukset työelämässä vanhempieni kautta ja nähnyt minun näköisiä ihmisiä ainoastaan siistijän tehtävissä. Muistan hämmennyksen sekaisen ilon – tuo on siis myös minulle mahdollista. 

Ympäröivä yhteiskunta, yksilöiden asenteet ja lainsäädäntö vaikuttavat paljon siihen, kuinka minäpystyvyysuskomuksemme ja omanarvontuntomme muodostuu.  

Miten nyt siis lähteä toimimaan? Voit ottaa tavoitteeksi kaksi asiaa: (1) tiedostaa paremmin sisäisiä uskomuksia, jotka eivät (enää) palvele hyvinvointiasi ja (2) keskittyä tunnistamaan  asioita, jotka vahvistavat (monikulttuurista) minuuttasi ja täten lisäävät hyvinvointiasi. Haluan mainita, että oman minuuden tutkiskelu ei välttämättä johda suorinta reittiä paratiisiin. On usein kivuliasta huomata jääneensä paitsi tietyistä asioista tai kantaneensa mukanaan taakkaa, joka on jollain tavalla vaikeuttanut omaa elämää tai vienyt sitä ’väärään’ suuntaan. Mutta oppia ikä kaikki – oma mielemme päästää asioita usein pintaan silloin, kun se on turvallista ja sille on tilaa.  

Ensin niistä uskomuksista. Mitä lapsuudessa ’ohjelmoituja’ toimintamalleja tai sisäisiä  sääntöjä voit tunnistaa ja ehkä noudatat edelleen? Jokainen ihminen toimii emotionaalisesti haastavissa tilanteissa hyödyntäen tiettyjä selviytymiskeinoja, jotka jossakin elämän vaiheessa ovat olleet välttämättömiä. Jos olet esimerkiksi lapsena seurannut kädettömänä sivusta vanhempiesi kamppailua maahanmuuttajina, saatat omalla toiminnallasi tänäkin päivänä tuntea vastuuta siitä, minkälaisen kuvan ihmiset saavat maahanmuuttajista. ’Muista hymyillä, älä vie liikaa tilaa, tarjoa aina ensin muille ennen kuin otat itsellesi.’ Saatat kokea olevasi  ’kakkosluokan kansalainen’ ja ehkä tiedostamatta tyytyä vähempään kuin mihin sinulla olisi oikeus. On tärkeää lempeästi tarkastella ja pyrkiä päästämään irti uskomuksista ja toimintamalleista, jotka aiheuttavat tai pitävät yllä pahoinvointia. 

Ja lopuksi niistä mielen hyvinvointia lisäävistä tekijöistä. Vahva toimijuuden tunne ja  elämäntyytyväisyys ovat yhteydessä toisiinsa. Jos sinulla on kokemus siitä, että teoillasi on  vaikutusta omaan hyvinvointiisi, olet usein tyytyväisempi elämääsi. Tekoja, jotka a) lisäävät  toimijuuden tunnettasi ja b) voivat auttaa omakuvan selkeytymisessä ovat esimerkiksi kulttuurin (suur)kuluttaminen: lue romaaneja ja elämäkertoja, katso elokuvia, nauti musiikista, tanssi, taiteile, runoile. Kulttuuri tarjoaa representaatiota, samaistumispintaa ja mahdollisuuden moninaisten tunnekokemuksien ulospäästämiseen. Sen lisäksi kokemus yhteisöllisyydestä – ’minä olen, koska me olemme’ – edistää ihmisen hyvinvointia. Muun muassa ’Mixed Finns’ - yhteisö luo vertaistukitapahtumia POC-ihmisille, mutta yhteisöllisyyden kokemus voi syntyä mitä erilaisimmissa ympäristöissä; lukupiiristä kuoroon ja höntsäfutiksesta pihatalkoisiin. Myös aktiivinen antirasistinen toiminta omassa elinympäristössä tai sosiaalisessa mediassa voi vahvistaa omanarvontuntoa ja toimijuuden kokemusta.  

Kannustan sinua ryhtymään toimeen oman mielesi hyvinvoinnin puolesta. Haluan muistuttaa, että monikulttuurisena ihmisenä tietyistä toimintamalleista luopuminen on erityislaatuista. Puhumme silloin uskomuksista, jotka ehkä päättyvät sinuun, mutta ovat alkaneet jo (esi)isiemme kehon ja sielun taisteluista. Suothan siis itsellesi kärsivällisyyttä.

---

FILIPPA VINKIN LUKUVINKIT

Tyttö, nainen, toinen – Bernardine Evaristo 

Häivähdys purppuraa – Alice Walker 

Aistien viisaus – Minna Salami