top of page
  • Writer's picturePOC-lukupiiri: Aracelis Correa & Téri Zambrano

POC-kirjailijoiden osuus kirja-katalogeissa – aina alle 10 prosenttia



Kun aloitimme POC-lukupiiri hankkeen kesällä 2020, tuntui todella vaikealta löytää suomeksi meidän kohdekirjallisuuttamme, eli mustien ja ruskeiden kirjailijoiden kirjoittamia teoksia, joissa keskiössä ei olisi rasismista, orjuudesta tai rodusta johtuva kärsimys. 


Vuonna 2021 hetken aikaa tuntui siltä, että mustilta ja ruskeilta kirjailijoilta alettaisiin julkaista enemmän kirjallisuutta. Yhdysvalloista Suomeenkin levinnyt Black Lives Matter -liikehdintä tuntui näkyvän siinäkin, että herättiin arvostamaan laajemmin mustien ja ruskeiden kirjailijoiden kirjallisuutta. 


Seuraavina vuosina olemme selanneet katalogeja odotukset korkeina, mutta joutuneet pettymään, kun on tuntunut, ettei mustien ja ruskeiden kirjailijoiden kirjojen kustantaminen olekaan enää samassa suhteessa noususuuntaista. 


Nyt kun vuoden 2024 kirjakatalogit on julkaistu, päätimme laskea POC-kirjailijoiden teosten prosentuaalisen osuuden suurimpien suomalaisten kustantamoiden katalogeissa viimeisen viiden vuoden ajalta. Halusimme saada osviittaa siitä, minkälaiseen suuntaan POC-kirjailijoiden kirjallisuuden kustantaminen on menossa.


Valitsimme tarkasteluun WSOY:n, Otavan ja Tammen kirjakatalogit. Kyseiset kustantamot julkaisevat suuren osan Suomessa julkaistavasta suomenkielisestä kirjallisuudesta ja ovat myös ne kustantamot, joiden julkaisemaa kirjallisuutta me olemme POC-lukupiirissä lukeneet eniten. 


Laskimme POC-kirjailijoiden kirjallisuuden osuuden kunkin vuoden kevään ja syksyn katalogin teoksista prosentteina. Otimme vertailuun aikuisille julkaistavan kaunokirjallisuuden sekä lasten- ja nuortenkirjallisuuden.



Prosentit ovat harmittavan pieniä ja niiden suunta ei ole ihan sitä mitä me toivoisimme. Oliko vuoden 2020 ja 2021 välillä tapahtunut harppaus vain BLM-liikehdinnän aiheuttama hetkellinen muotijuttu, jonka jälkeen ollaan palautumassa niin sanottuun normaalitilaan, jossa mustien ja ruskeiden kirjallisuutta ei ole tärkeää julkaista jatkuvasti tai ainakaan yhtä paljon kuin valkoisilta kirjailijoilta?


Kotimaisessa kirjallisuudessa vielä jotenkin ymmärtää, että prosentit ovat pieniä, koska Suomessa olemme vähemmistössä. Käännetyssä kirjallisuudessa prosenttien pitäisi kuitenkin olla erilaiset. Olemmehan me globaali enemmistö. 


Tietysti kyse on rasistisesta järjestelmästä, joka ei takaa samoja mahdollisuuksia mustille ja ruskeille kirjailijoille ja heidän tuotoksilleen, sillä yhtäkkiä vuonna 2021 jopa niitä suomalaisia mustia ja ruskeita kirjailijoita alkoi löytyä enemmän.




Lisähuomio: Laskimme prosentit parhaamme mukaan, mutta niihin on syytä suhtautua suuntaa-antavina. POC-kirjailijoiden määrittely on itsessään jo epämääräistä (pelkän nimen, kuvan, Wikipedia-artikkeleiden ja haastattelujen perusteella) kun kirjailijoilta itseltään ei pääse suoraan kysymään. Kirjakatalogit eivät myöskään anna täydellistä kuvaa edes kaikista kyseisten kustantamoiden todellisuudessa julkaisemista kirjoista, sillä toisinaan katalogissa ilmoitetun kirjan julkaisupäivä siirtyy eteenpäin ja kausien aikana julkaistaan myös teoksia, joita ei ole katalogissa etukäteen ilmoitettu.

1 comment

Recent Posts

See All

1 Yorum


mikko
24 Nis

Mä luulen että osin kyse on sattumanvaraisesta vaihtelusta sen mukaan, minkä verran kiinnostaviksi katsotuista kirjoista on POC-kirjailijoilta. Mikä taas tarkoittaisi sitä, että tietoista tavoitetta kustantamoilla ei ole tätä määrää kasvattaa. Pitäisi kyllä olla.

Beğen
bottom of page