Akwaeke Emezin esikoisromaani Makeaa vettä oli upea lukukokemus ja ehdottomasti tänä vuonna lukemistamme yksi vaikuttavimmista teoksista! Akwaeke Emezi on saanut paljon huomiota maailmalla omintakeisen kerronnan vuoksi ja syystäkin.
Makeaa vettä kertoo nigerialaisen tytön, Adan, kasvutarinan. Adan elämään kuuluu paljon tavallisia asioita: rakkautta, seksiä, muutoksia, masennusta ja ystävyyttä, mutta se mikä Adan tarinasta tekee erityisen kiinnostavan, on jumalat, jotka asettuvat Adan mielessä sijaitsevaan marmorihuoneeseen ja kertovat Adan tarinan omista näkökulmistaan.
“Hetkinen, tältäkö ihmisistä tuntuu? Tällaistako on tietää, että on
erillinen ja erityinen, itsenäinen ja irrallinen?”
Teoksen alku sijoittuu Nigeriaan, jossa Ada syntyy ja viettää lapsuutensa. Nigeriassa Adan elämässä isossa roolissa ovat ristiriitaiset perhesuhteet, jotka kuitenkin jumalille ja lukijalle jäävät osittain etäisiksi. Kun Ada kasvaa ja itsenäistyy perheestään, hän muuttaa Yhdysvaltoihin opiskelemaan ja siellä ystävyys- ja rakkaussuhteiden merkitys korostuu.
"Hän ojensi kätensä Adaa kohti, ja minä menin hänen syliinsä.
Pystyn olemaan vain se, joksi synnyin."
Teos etenee pääosin kronologisesti, mutta sisältää takaumia ja pohdintaa, joka vie syvemmälle Adan mieleen. Etenkin äitisuhdetta pohditaan paljon läpi kirjan.
Teoksessa käsitellään rankkoja asioita: mielenterveysongelmia, itsetuhoisuutta ja seksuaalista hyväksikäyttöä. Kieli on kuitenkin todella kaunista ja ilmavaa, ja tarina niin niin upea, että me emme malttaneet laskea kirjaa käsistämme.
"Me loittonimme toisistamme. Hän istui lattialla lukemattomien
peilisirujen keskellä ja itki."
Teoksessa käsitellään mielenkiintoisesti oman identiteetin etsimistä, oman kehon, mielen ja seksuaalisuuden ymmärtämistä. Tarina ammentaa igbojen mytologiasta ja rakentuu niin uskottavasti, että me emme voineet kuin vain nauttia tästä taidonnäytteestä.
“Ogbanjet ovat jo suhteessa välimuotoja, sekä henkiä että ihmisiä, molempia mutta eivät kumpiakaan, Olen tässä, enkä silti ole tässä, olen todellinen, mutta silti epätodellinen, ihon alle ja luihin sullottua energiaa.”
Makeaa vettä, Akwaeke Emezi, Kosmos, 2021
Suomentanut Sari Karhulahti
Englanninkielinen alkuteos: Freshwater, 2018