Ocean Vuongin Lyhyt maallinen loistomme on kokoelma ajatuksia ja katkelmia, joita Pikkukoiraksi kutsuttu päähenkilö kirjoittaa lukutaidottomalle äidilleen. Kirjassa Pikkukoira kertoo omasta elämästään vietnamilais-yhdysvaltalaisena poikana Yhdysvalloissa, äitinsä elämästä kielitaidottomana äitinä Yhdysvalloissa sekä isoäitinsä elämästä Vietnamista Yhdysvaltoihin.
Romaanissa käsitellään paljon isoja ja vaikeita asioita, usein lapsen tai teinin näkökulmasta. Pikkukoiran elämään kietoutuu muun muassa mielenterveysongelmia, köyhyyttä, epäoikeudenmukaisuutta, sotaa ja huumeita.
"Opin noina iltapäivinä, että hulluus voi joskus johtaa myös oivalluksiin, ja että repeillyt ja kytkennöiltään reistaileva mieli ei ole täysin väärässä."
Kirjaa lukiessa ei tuntunut uskottavalta, että kyseessä olisi oikeasti pojan äidille kirjoittamat tekstit, koska äidille ei tarvitsisi selittää äidin itsensä kokemia asioita sillä tavalla kuin ne kirjassa kerrottiin. Tietysti äiti oli tekstissäkin todettu lukutaidottomaksi, eli se ei ehkä koskaan ollut pointinakaan. Meille teos avautui kertojan haluna pohtia omaa ja perheensä menneisyyttä.
“Värejä, äiti. Niin, tunsin hänen seurassaan aivan erityisiä värejä. Ei sanoja vaan sävyjä, puolivarjoja.”
Teoksessa on todella kaunista kieltä ja paikoin upeita oivalluksia sekä pohdintoja elämästä. Kokonaisuudeltaan lukukokemus jäi kuitenkin todella synkäksi ja rankaksi. Etenkin loppua kohden tarina alkoi enemmänkin muistuttaa sellaista maahanmuuttajaperheen kärsimystarinaa, jollaisia me pyritään ennemmin välttämään.
Päähenkilöllä on suhde työpaikalta tuttuun Trevoriin, mutta homouskin on kuvattu lähinnä vain yhtenä lisätaakkana. Heidän välistä seksiä kuvailtiin paikoittain todella ahdistavasti ja suhteessa oli tietty valta-asetelma, jossa korostui valkoisen miehen “ylempiarvoisuus”.
"'Sinä et ole hirviö', sanoin.
Mutta valehtelin.
Oikeastaan minä halusin sanoa, ettei se niin kauheaa ole, jos on hirviö."
Aracelis jätti lopulta kirjan kesken aivan loppumetreillä. Téri luki teoksen loppuun asti ja jää odottamaan varauksella kirjailijalta jatkoa, toivoen kuitenkin, ettei se rakentuisi vain kärsimyksen ympärille. Vuongin tyyli kirjoittaa on todella todella kaunista, joten mielellämme lukisimme häneltä toisenlaisen tarinan. Jos jaksaa lukea vähän rankempaakin, niin tämä teos voi olla todella ihana.
"Jos hyvin käy, lauseen loppu on paikka josta voimme aloittaa. Jos hyvin käy, jokin välittyy eteenpäin"
Lyhyt maallinen loistomme, Ocean Vuong, Kustantamo S&S, 2021
Alkuperäiskielinen alkuteos: On Earth we´re briefly gorgeous