Höpersankarit 3: Vaarallinen leirikoulu, Ernest Lawson 9+

Höpersankarit kirjasarja sai taas jatkoa. Tällä kertaa Korianteri-Kiia suuntaa luokkansa kanssa leirikouluun. Aikaisemmin sarjasta on julkaistu Höpersankarit 1: Opejahti ja Höpersankarit 2: Höperit vastaan Superit, mutta niiden lukeminen ennen kolmatta osaa ei ole välttämätöntä.

“Korianteri-Kiia on nimittäin höpersankari, eli ihminen jolla oli yliluonnollisia, mutta valitettavan hyödyttömiä voimia. Kiian voima aiheutti sen, että ihmiset hänen ympärillään maistoivat ruokaillessaan pelkästään kitkerän saippuan.”

Samat ystävykset ovat edelleen tapahtumien keskiössä: Taavi, Kiia ja Noel. Tällä kertaa tarinaa seurataan kuitenkin enemmän Kiian näkökulmasta. Muitakin tuttuja hahmoja pyörii kirjassa kaverusten luokalta ja opettajista, ja myös uusia tuttavuuksia tulee vastaan.

Höpervoimat ovat tietysti edelleen mukana tarinassa, vaikkeivät enää samalla tavalla vie tarinaa eteenpäin. Ne ovat kuitenkin hauska lisä hahmoihin ja erottavat kertomuksen ihan vain tavallisesta kouluarjesta.

“Kiia keskeytti ystävänsä. ‘Aina sä liioittelet, Noel. Joo, leirikoulu on ollut toiminnassa jos pitkään, mutta kiinnostavampaa on se miksi se suljettiin.”

Tällä kertaa koulumaailmasta hypätään hetkeksi leirikouluun, joka tuo mukanaan jännitystä, maatilan eläimiä, metsässä könyämistä ja tietysti leiridiskon. Ihmissuhteet etenevät eri tavalla lapsien kesken uudessa ympäristössä ja luokkalaisista paljastuu uusia puolia.

Pelkästään ihan tavallinen leirikoulu ei kuitenkaan ole luvassa, koska luokka suuntaa Hurjavaaran leirikeskukseen, joka on ollut kiinni viimeiset kymmenen vuotta. Kiiaa ihmetyttää, miten hänen äitinsä päästää hänet edes matkaan, koska kymmenen vuotta sitten Hurjavaarasta katosi mystisesti kokonaisen leirin verran lapsia, hetkeksi.

“‘Se kieltämättä näyttää hieman eriltä kuin esitteessä. Kuvat taitavat olla vähän vanhentuneita’. Karva-Kari sanoi verraten esitteessä näkyviä houkuttelevia kuvia modernista leirikeskuksesta edessä seisovaan ränsistyneeseen hökkeliin.”

Kiia odottaa leirikoululta paljon hauskanpitoa, mutta saavuttuaan Hurjavaaraan luokkaa odottaakin rapistunut leirikeskus, joka vaikuttaa enemmänkin kummitustalolta. Leirikeskuksen omistajat Vauveli ja Vouveli vaikuttavat myös erikoisilta ja pian saapumisen jälkeen leirikoulussa alkaa tapahtua muitakin kummia asioita. Kaikki alkavat käyttäytyä oudosti ja jokainen on yhtäkkiä epäilty. Myös iltahämärässä kerrotut kummitustarinat lietsovat jännitystä.

“‘Ja vielä yksi asia’, Kari madalsi ääntään, ‘en väitä että täällä liikkuisi kummitus, koska, heh, eihän sellaisia ole olemassa! Mutta JOS täällä sellainen liikkuisi ja te sattuisitte siihen törmäämään, niin… juoskaa, Ja juoskaa lujaa.’”

Meidän 8-vuotias testilukija innostui heti uudesta Höpersankarit kirjasta ja lukee sitä paraikaa itsenäisesti. Ainakin alku on selkeästi ollut mieluinen ja kuvat taas hauskoja ja yksityiskohtaisia. Meille aikuisina lukijoina leirikoulun puuhastelua oli hauska seurata, mutta suurempi tarinankaari tuntui vähän yllätyksettömältä. Meitä turhautti myös tarinassa moneen kertaan esiintyvät höpötykset tyttö- ja poikabakteereista. Vitsi tuntuu vähän vanhentuneelta ja voi osaltaan vaikuttaa negatiivisesti lasten ystävyyssuhteisiin ja siihen, miten lapset näkevät sukupuolen.

Höpersankareiden uusi osa veti kuitenkin hyvin ja jäi taas kerran keskelle jännittäviä uusia uutisia.

“‘No Kiia, oliko leiri kaikkea sitä mitä odotit?’ ‘Ei’, Kiia vastasi. ‘Se oli paljon, paljon enemmän.’”

---

Höpersankarit 3: Vaarallinen leirikoulu, Ernest Lawson, WSOY, 2025

Kuvitus Maria Makkonen