Ernest Lawsonin esikoiskirja aloittaa vauhdikkaan ja hauskan höpersankareista kertovan lastenkirjasarjan. Höpersankarit ovat kuin supersankareita, mutta vähän erikoisemmilla voimilla.
Taavi muuttaa isänsä Karva-Karin kanssa Höpsövaaran kaupunkiin. Karva-Kari on saanut työpaikan opettajana höpersankareiden koulusta kiireisellä aikataululla. Taavi aloittaa uutena oppilaana samassa koulussa kuin isänsä ja uuden koulun aloittaminen jännittää. Tavallisen jännityksen lisäksi extra paineita aiheuttaa se, että koulu on suunnattu höpersankareille ja Taavilla ei ole höpervoimaa. Hän tulee olemaan koulun ainoa höpervoimaton oppilas. Asiaa ei auta myöskään se, että Taavin isä on todella tunnettu ja kaikkien ihailema höpersankari.
“Taavi ja hänen isänsä olivat vasta eilen muuttaneet Höpsövaaran kaupunkiin,
kesken juuri alkaneen syyslukukauden. Taavin isä, Karva-Kari, oli nuorempana koko Suomen tuntema ja kaikkien rakastama Höpersankari, joka aikoinaan taisteli menestyksekkäästi höperpahiksia vastaan.”
Pian koulun alettua kaikille oppilaille selviää, ettei Taavilla ole voimia ja hän saa osakseen ilkkumista ja ihmettelyä. Tästä huolimatta Taavi löytää nopeasti myös ystäviä: Nauru-Noel, jonka höpervoima on vastustamattoman tarttuva nauru, ja Korianteri-Kiia, jonka lähellä ruokailevat ihmiset saattavat maistaa saippuan suussaan.
Uuden höpervoimattoman oppilaan saapumisen lisäksi koulussa on kuitenkin tapahtunut muutakin. Kaksi opettajaa ovat kadonneet mystisesti kesäloman aikana ja näiden tilalle on juurikin palkattu Taavin isä sekä epäilyttävä ja ilkeä rouva Hanuri. Taavi alkaa selvittää mystistä tapausta uusien ystäviensä kanssa.
“‘Meidän koulussa tapahtuu kummia,’ Kiia aloitti.
‘Kaksi opettajaa on kadonnut. Kesälomalla. Se ei ole normaalia.
Ei sillä että tässä koulussa mikään ois normaalia, mutta silti.’”
Lawsonin kirjoitustyyli on lennokasta ja hauskaa. Me nauroimme äänen lähes joka sivulla. Tarina on yksinkertainen ja sitä on helppo seurata. Silti kiinnostavia elementtejä löytyy paljon, kiinnostavimpana tietysti erilaiset höpervoimat.
Kirjassa käsitellään myös teemoja liittyen erilaisuuteen ja ulkopuolisuuteen. Tarinan myötä nähdään, kuinka erilaisuus on rikkaus ja kuinka jokaisen voimat ja vahvuudet ovat tärkeitä.
Maria Makkosen kuvitus on todella onnistunutta ja antaa hyvän lisäyksen Lawsonin tekstiin. Kuvitus on sarjakuvamaista ja siitä oli kiva tutkia yksityiskohtia. Vaikka kuvat antavat kivan lisän huumoria jo valmiiksi hauskaan tarinaan, toimii tarina hyvin myös äänikirjana. Teos löytyy äänikirjapalveluista Lawsonin itsensä lukemana ja toimii vähän nuoremmillekin lukijoille nimenomaan äänikirjan muodossa.
“Aika ajoin ympäriltä kuitenkin kaikui lauseita, joita ei tavallisessa koulussa kuule: ‘Hei älä niistä maahan, sä tiedät että sun räkä syövyttää asfalttiin reiän!’”
Tässä osassa pääsimme tutustumaan muutamiin höpervoimiin ja Lawsonin luomaan maailmaan. Keväällä 2024 on tulossa jo seuraava osa höpersankareista ja haastattelussamme kirjailija lupasi, että pääsemme silloin näkemään paljon uusia höpervoimia. Ensimmäinen osa jäi myös niin kesken, että toista osaa ei melkein malta odottaa.
Höpersankarit 1: opejahti, Ernest Lawson, WSOY, 2023
Kuvitus Maria Makkonen