Haastattelu: Minna Salami

Kuvaaja: Minna Salami

Minna Salami on nigeriansuomalainen ja ruotsalainen kirjailija, jolta on julkaistu suomeksi Aistien viisaus: Mustan feminismin näkökulma kaikille. Suomennetun tietokirjan lisäksi hän on julkaissut englanniksi myös toisen teoksen keväällä 2025 Can Feminism Be African?: A Most Paradoxical Question sekä kirjoittanut blogia vuodesta 2010.

Tapaamme pääsiäisloman jälkeen ja kirjailija kertoo palanneensa juuri tasapainottelemaan monen erilaisen projektin parissa. Useampi projekteista liittyy kirjoittamiseen ja Salami kuvaakin kirjoittamisen olleen aina osa hänen elämäänsä.

“Olen rakastanut kirjoittamista niin kauan kuin muistan. Opin lukemaan ja kirjoittamaan verrattain nuorena, neljävuotiaana. Ja silloin kirjoitin lastenkirjoja. Luin lastenkirjoja ja sitten halusin myös kirjoittaa niitä itse”, Salami muistelee.

Lastenkirjojen kirjoittamisesta hän siirtyi kirjoittamaan henkilökohtaista päiväkirjaa, sitten koulun lehteen. Hän kirjoitti pitkään vain itselleen ja aloitti parikymppisenä kirjoittamaan ammattimaisesti.

Tavoitteellisen kirjoittamisen pääkanaviksi valikoituivat oma blogi sekä tietokirjat. Molemmilla alustoilla kirjailija käsittelee samankaltaisia asioita, mutta niiden vastaanotto on ollut hyvin erilainen.

“Blogeja ei otettu kovinkaan tosissaan pitkään aikaan. Puhumattakaan siitä, että olet musta tai ruskea nainen, joka kirjoittaa blogia”, Salami kertoo.

Hänen populaarikulttuuria tarkasteleva bloginsa haluttiin laittaa tietynlaisiin kategorioihin, vaikka sisältö oli samalla tavalla genrerajoja rikkovaa feminististä tarkastelua kuin hänen kirjallisuutensa.

Blogien ja kirjojen kirjoittaminen on myös erilaista. Suurin ero niissä on julkaisutahti. Blogitekstin saa julkaistua hetkessä verrattuna kirjan kirjoittamisen prosessiin.

“Kun jotakin tapahtuu maailmassa tai populaarikulttuurissa ja kirjoitan siitä, kirjan kanssa minun on odotettava ehkä vuosia, että se julkaistaan”, kirjailija naurahtaa.

Hän kertoo myös oppineensa erilaisia asioita vuosien aikana, joina hän on julkaissut blogia ja kirjallisuutta.

“Blogin kanssa olet itse tekstin tuottaja, toimittaja ja julkaisija. Se on tehnyt minusta vahvemman kirjoittajan. Kirjaa kirjoittaessa työskentelet kustannustoimittajien, agenttien ja graafisten suunnittelijoiden kanssa. Siinä taas olen oppinut sen, kuinka hyödyllistä tekstille on, että useampi silmäpari lukee sen läpi”, Salami pohtii.

Kun kysymme, kenelle Salami kirjoittaa, hän kertoo kirjoittavansa ensisijaisesti versioille itsestään.

“Kuvittelen, että sadan vuoden päästä on pieni tyttö nimeltään Minna. Mietin, mistä hän tarvitsisi, että kirjoittaisin tänään, jotta hänellä voisi olla vapaampi, ilontäyteinen elämä – jotta hän voisi elää paremmassa maailmassa. Usein myös kirjoitan itselleni tässä hetkessä. Haluan vastata kysymyksiin, joiden kanssa kamppailen”, hän kertoo.

Kirjoittajan ääni on erilainen teksteissä, joita tuotetaan blogiin kuin tekstissä, joka julkaistaan kirjana. Blogitekstejä kirjoittaessa on tunne siitä, että puhuu ihmisille suoraan. Teksti on dialogista ja keskustelevaa. Samat ihmiset saattavat kommentoida tekstejä usein ja niin heistä muodostuu myös jonkinlainen lukija, jota Salami ajattelee kirjoittaessaan.

“Välillä saatan jopa kuulla mielessäni lukijan äänen ja miettiä, että hän tulee pitämään tästä tai tämän asian kanssa hän ei tule olemaan samaa mieltä. Kaikenlaisia ihmisiä putkahtelee mieleen kirjoittaessa: perheenjäsenet, ihmiset, joita ei ole ajatellut pitkää aikaan, eksätkin”, Salami naurahtaa.

Kirjan kanssa kokemus on toisenlainen.

“Ajallisuus kirjan kirjoittamisen kanssa on erilainen. Minusta saattaa tuntua, että kirjoitan jollekin menneisyydessä tai tulevaisuudessa. Tekstissä on enemmän pitkäikäisyyttä”, hän avaa.

Aistien viisaus julkaistiin vuonna 2020 ja kirjailija kertoo työstäneensä sitä vuodesta 2017.

“Samaan aikaan, haluan melkein sanoa, että Aistien viisaus on kirja, jota olen kirjoittanut tavallaan siitä asti, kun synnyin. Aistien viisaus on tapa, jolla elän ja miten näen maailman”, hän lisää.

Aistien viisaudella Salami halusi luoda pohjan kaikelle, mitä tulisi kirjoittamaan tulevaisuudessa. Se oli myös teos, jonka kohdalla hän sai huomata, kuinka paljon kirjan kirjoittaminen erosi blogitekstien julkaisusta.

“Rakastuin kirjojen kirjoittamiseen sen jälkeen ja halusin vain kirjoittaa lisää ja lisää kirjoja. Se on ehdottomasti minun juttuni, vaikka se oli myös vaikeaa. Välillä tuli hetkiä, jolloin ajattelin, etten pysty tähän”, hän muistelee.

Kustannussopimuksen allekirjoitettuaan Salami sai vuoden aikaa kirjoittaa kirjan. Tiukka aikataulu tuntui myös sosiaalisessa elämässä. Vaikka aikaa oli reilusti enemmän, kuin hänen tavoitteissaan kirjoittaa viikoittain julkaisu blogiin, hän uppoutui kirjaan täysin. Runollinen ja leikkisä teos vei mukanaan unenomaiseen tilaan.

Aistien viisaus keskittyy vahvasti mustaan feminismiin. Salami kuvaa, että kuten kirjoittaminenkin, feminismi on aina ollut osa hänen elämäänsä.

“Minun aivan ensimmäinen muistoni on, että olin vihainen. Minulle sanottiin, etten saanut tehdä jotain ja muistan vastanneeni, että pojat saavat tehdä niin. Niinpä voisi sanoa, että ensimmäinen muistoni on feministinen muisto”, hän toteaa.

Hän kokee syntyneensä feministinä, vaikkei käyttänytkään kyseistä sanaa vielä lapsena ja nuorena. Ensimmäisen kerran hän törmäsi sanaan parikymppisenä opiskellessaan valtiotieteitä. Luennoitsija puhui miehisestä katseesta ja siihen liittyvistä feministisistä teorioista.

“Muistan kuinka tuntui, että hän olisi ottanut kaiuttimen vain sitä sanaa varten. Se todella kaikui mielessäni. Luennon jälkeen kiirehdin kirjastoon ja pyysin kaikki mahdolliset feministiset kirjat. Sitten vietin seuraavat kuukaudet lukien”, Salami muistelee.

Ensin kaikki hänen löytämänsä kirjallisuus oli valkoisten feministien kirjoittamaa, olihan hän Ruotsissa, mutta yhtenä päivänä kirjaston työntekijä antoi hänelle Angela Davisin kirjan.

“Se tutustutti minut mustaan feminismiin ja kuin seuraavalle ulottuvuudelle kuulumisen ja kodin tunteesta.”

Mustassa feminismissä Salami kertoo pystyneensä tunnistamaan itsensä ja omat ajatuksensa. Siitä lähtien hän on jatkanut sen tutkimista aktiivisesti.

Aistien viisaudessa Salami käsittelee sitä, kuinka kolonisaation myötä paljon kirjoja ja tietoa on hävitetty tahallaan. Hän näkee tärkeänä kansantarinoiden ja alkuperäiskansojen tiedon elvyttämisen ja niiden roolin menneisyyden ja tulevaisuuden käsitysten muuttamisessa.

“Kertomalla tarinoita saamme käsityksen siitä, keitä me olemme, missä olemme olleet ja minne olemme menossa. Suuri osa vallan ongelmasta on ollut se, että mustille ja ruskeille ihmisille, alkuperäiskansojen yhteisöille, LGBTQ-yhteisöille ja muille marginalisoiduille ryhmille ei olla annettu tilaa kertoa tarinoita, vaan heidän tarinoitaan on vaiennettu”, hän kiteyttää.

Salami kuitenkin näkee myös riskejä tarinoiden elvyttämisellä.

“Se mitä yritin tehdä Aistien viisaudessa on elvyttää joitakin vanhoja tarinoita, mutta nykyajan kriittisellä linssillä ja feministisellä herkkyydellä. Monesti ne ovat hyvin essentialistisia ja patriarkaalisia ja etenkin jos ne kehystetään dekoloniaalisina, niiden kyseenalaistamiseen liittyy tiettyä vastahakoisuutta”, hän huomauttaa.

Salami tuntee itse suurta vastuuta kirjailijana, mutta ei halua langettaa sitä muille, eikä usko, että se kaikille kuuluukaan. Ihmiset kirjoittavat monista eri syistä ja erilaisilla tarkoituksilla. Hän itse pyrkii muuttamaan maailmaa parempaan suuntaan, osa taas pyrkii muutoksen sijaan vahvistamaan nykyisiä valta-asetelmia.

“On todella palkitsevaa ottaa tuo vastuu ja tuntea, varsinkin naisena, että kirjoitat kaanoniin, joka on vasta muodostumassa tai suhteellisen uusi. Se on pelottavaa ja väsyttävääkin, mutta se on myös jännittävää, koska se on tila, joka on täynnä niin paljon mahdollisuuksia”, hän kertoo.

Salami paljastaa meille työskentelevänsä jo kolmannen kirjansa parissa, mutta vielä on liian aikaista paljastaa siitä sen enempää. Lisäksi hän mainostaa toista kirjaansa, tutkii uutta julkaisukanavaansa Substackia ja suunnittele ensi vuonna alkavaa kurssia.

Meitä kiinnostaa, onko Salami kiinnostunut palaamaan lapsuutensa harrastukseensa fiktion pariin. Hän kertoo, että on julkaissut runokirjan ja kirjoittanut muutamia novelleja sanomalehtiin.

“Se on ehdottomasti jotain, mitä olen tutkinut aiemmin ja mitä haluaisin tehdä myös jossain vaiheessa tulevaisuudessa”, hän toteaa.

Lopuksi Salami haluaa vielä kiittää lukijoita ja kannustaa kaikkia lukemaan.

“Olemme menettämässä fyysisten kirjojen lukemisen kaunista ja ikivanhaa perinnettä sosiaaliselle medialle ja parhaimmillaan e-kirjojen lukemiselle, mikä on toki edelleen hyvä. Haluaisin kannustaa ihmisiä lukemaan niin paljon kuin mahdollista.”

---

MINNA SALAMIN KIRJAVINKIT

Self Portrait in Green – Marie Ndiaye

"Tajunnanräjäyttävä. Suosittelen ehdottomasti tätä kirjaa."

Seeking Sexual Freedom – Nana Darkoa Sekyiamah

“Nana Darkoa on Ghanasta ja tämä niin rohkea ja epäkunnioittava kirja. On niin virkistävää lukea hänen tekstejään ja kirjan lukemisen jälkeen tuntuu todella voimaantuneelta."

Sula – Toni Morrison

"Rakastan tätä kirjaa niin paljon, koska se on teos mustan naisen radikaalin ja normeja rikkovan elämän suunnattomasta kauneudesta ja voimasta.”