Ennen kuin salaisuus paljastuu, Toshikazu Kawaguchi

POC-lukupiiri: Téri Zambrano
Jul 31
2 min read

Tykästyin viime vuonna Kahvia ja aikamatkailua -sarjan ensimmäiseen kirjaan Ennen kuin kahvi jäähtyy ja päätin kuunnella sarjan seuraavan osan.

Kuunneltuani hetken Ennen kuin salaisuus paljastuu, huomasin, että en muistanut niin tarkasti edellisen kirjan henkilöhahmoja ja piti palautella omaa muistia. Nimiä ja hahmoja tulee vastaan paljon, joten tämän sarjan kohdalla suosin itse jatkossa fyysisen kirjan lukemista ja suosittelen lukemaan sarjan osat mahdollisimman putkeen. Onneksi kirjan alusta löytyy henkilögalleria, mutta äänikirjaa lukiessa se meni alkuun minulta täysin ohi.

Kirjasarjassa on fantasiaelementtejä, pienen japanilaisen kahvilan, Funiculì Funiculà, kautta pääsee matkaamaan menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Aikamatkaamiseen liittyy kuitenkin todella paljon sääntöjä, jotka onneksi avataan kirjan prologissa selkeästi lukijalle.

“”Erään kaupunginosan erään kahvilan eräästä tuolista kerrotaan erikoista legendaa. Sanotaan, että ken siihen istuu, voi siihen istumisensa ajaksi matkustaa haluamaansa aikaan.”

Vaikka tunnelma on aika samanlainen kuin ensimmäisessä osassa, en siihen kyllästynyt. Ihan alkuun pelkäsin, että koko teos on toisintoa ensimmäiselle osalle, mutta vain eri hahmoilla. Näin ei onneksi ollut. Henkilöhahmoja tulee uusia, mutta vanhoja tuttuja on myös mukana. On kiinnostavaa päästä seuraamaan tuttujen hahmojen otteita sen hetkisestä elämästään, ja sain myös päivitystä muun muassa ensimmäisen osan nuoren pariskunnan elämästä uuden hahmon sivulauseessa.

Toistoa tästäkin osasta kuitenkin löytyy, kuten ensimmäisestäkin, mutta tällä kertaa kuunnellessa se ei haitannut minua ollenkaan. Kirjan hidas ja seesteinen tunnelma sopii hyvin kahvilan tunnelmaan, ja oli kiva vain kuunnella teosta eteenpäin toistojenkin kanssa, joka osaltaan loi pysähtynyttä tunnelmaa.

“Siitä huolimatta kahvilassa istui nyt menneisyydestä tullut mies.

Hän oli esittäytynyt nimellä Kurata Katzuki.”

Ennen kuin salaisuus paljastuu -kirjassa käydään myös tarkemmin läpi aikamatkaamista, etenkin matkaamista tulevaisuuteen ja sitä miten se toimii ja minkälaisia haasteita se mahdollisesti tuottaa aikamatkaajalle.

Teoksessa myös avataan sitä, kuka pystyy keittämään kahvit, jolla aikamatkaaminen mahdollistetaan. Kahvilan henkilökunnan välisiä suhteita puidaan kivasti ja käydään tarkemmin läpi. Nämä teemat ovat mielestäni tämän toisen osan parasta antia ja henkilökunnan kohtalot saivat minut herkistymään.

“Viides sääntö.

Menneisyydessä voi viipyä vain sen ajan, joka kuppiin kaadetulla kahvilla kestää jäähtyä. Eikä kahvia voi kaataa kuka tahansa. Tällä hetkellä kahvilan henkilökunnasta ainoa, joka pystyi kaatamaan kahvin meinneisyyteen matkustamista varten,

oli Tokita Kazu.”

Suosittelen jatkamaan sarjaa, jos tykkäsi ensimmäisestä osasta, mutta en näe, että olisi pakko lukea ensimmäinen osa, hypätäkseen mukaan sarjan toiseen osaan. Alussa avataan hyvin tarinaa henkilögallerian ja aikamatkaamisen sääntöjen esittelyllä.

Heinäkuun lopulla on ilmestynyt sarjan kolmas osa, Ennen kuin muisto haalistuu. Uskon tarttuvani siihen piakkoin, kun kirjan hahmot ovat vielä tuoreessa muistissa.