Ajak A Majokin toinen kirja on kokoelma tekstejä vuosilta 2016-2020. Hän on aikaisemmin julkaissut runokokoelman Kins Keeper. Molempia teoksia yhdistää upeat kannet, mutta sisällöllisesti ne poikkeavat toisistaan.
Ajak’tuksia koostuu erilaisista teksteistä. Osa teksteistä on päiväkirjamerkintöjen kaltaisia, osa esseemäisempiä. Jotkut tuovat mieleen kirjailijan somepostaukset, osa on aikaisemmin julkaistuja lehtikirjoituksia. Jotkut merkinnät koostuvat vain yksittäisestä lauseesta. Pääasiassa tekstit ovat suomenkielellä, mutta myös englanninkielistä sisältöä löytyy.
“Minä: Kun joku sanoo, että ei oo käyny äänestämässä. Why tho? Tee se ja kerro sun frendeille et käy äänestää!”
Teoksessa seurataan nimensä mukaisesti Ajakin ajatuksia ja niiden kehitystä neljän vuoden sisällä. Teksteissä pohditaan aikuisuutta, yhteiskunnan normeja, sukupuolirooleja ja seksuaalisuutta. Kirjailija kertoo omista kouluajoistaan, matkastaan Portugaliin tuttavaperheen luokse sekä kokemastaan rasismista. Hän jakaa ajatuksia lapsuudestaan ja pohtii unelmiaan.
Henkilökohtaisten aiheiden ohella seurataan suomalaisen yhteiskunnan muutoksia ja käännekohtia. Sivutaan myös muun maailman tapahtumia. Teos on kuin katsaus menneisyyteen, mutta menneisyyttä ei tarkastella nykyhetkestä käsin, vaan kuvataan sellaisena kuin se on silloin nähty. Tuntui hurjalta lukea vuoden 2018 IPCC raportin julkaisua seuranneita ajatuksia ja muistella silloin käytyä keskustelua. Tilanne tuntui jo silloin niin akuutilta, mutta sekään ei riittänyt motivoimaan tarpeeksi suurta muutosta.
“Mikä muu seisoo minun ja utopiani välillä kuin minä itse?”
Teos on rakennettu kokonaisuudeksi. Alussa on henkilökohtaisempaa kerrontaa, keskeltä löytyy poliittisempaa sisältöä: kuristavaa ilmastokriisiä ja rasismikokemuksia sekä ajatuksia sen ympäriltä. Lopussa on kevyempää ja helpottavampaa ajattelua. Lukemisen jälkeen tuntuu, että on saanut kuvan kirjailijan arvoista ja taustasta. Kirjailijan itsensä mukaan teos onkin “pohjapiirros sille, että minkä sanojen saattelemana minusta on kasvanut se röyhkeä nuori nainen joka tänä päivänä olen”.
Teos on hivenen yli 100 sivuinen ja helppolukuinen. Teksti sujuu hyvin eteenpäin ja lyhyisiin kappaleisiin oli helppo tarttua. Teoksesta löytyy joitakin pidempiäkin tekstejä, mutta niitä oli siellä täällä lyhyempien kappaleiden välissä.
Ajak'tuksia, Ajak A Majok, omakustanne, 2024
Comments