Abbott sarjakuva kertoo Detroitissa toimivasta mustasta naistoimittajasta, Elena Abbottista. Elena on hetki sitten kirjoittanut totuudenmukaisen jutun iltapäivälehteen nuoren mustan pojan kaltoinkohtelusta ja saanut sen myötä vihaa valkoisilta lehden johtajilta sekä poliisilaitokselta, mutta taas paljon kiitosta Detroitin mustien yhteisöltä.
Elena jatkaa kuitenkin murhista ja epäoikeudenmukaisuuksista kirjoittamista korruptoituneessa kaupungissa. Hän alkaa selvittämään erikoista murhien ja rikosten sarjaa, jotka ovat selkeästi kytköksissä toisiinsa. Poliisi haluaisi laittaa murhat itsemurhayrityksen piikkiin ja lakaista koko jutun maton alle.
“I don’t doubt that you could. What a woman you are!
But don’t waste this life chasing the dead.”
Kuvittelin alkuun Abbottin olevan tavallinen realismia sisältävä sarjakuva, jossa toimittaja selvittää ja kirjoittaa lehteen kaupungin julmuuksia. Pian kuitenkin käy ilmi, että murhien takana on jotain mystistä: yliluonnollisia voimia, karmivia otuksia ja varjomaailma. Tämän olisi voinut päätellä kannesta, jossa on mystistä tunnelmaa ja erikoisia “lonkeroita”.
Yliluonnollisuus oli minun mieleeni. Tykkään fantasiaelementeistä ja kauhusta sarjakuvissa ja molemmista pääsi nauttimaan tässä teoksessa. Aiheet ovat kuitenkin raskaita, sisältävät paljon realismia ja ovat muutenkin lähellä sitä, mitä maailmassa tapahtuu poliisiväkivallan ja korruption keskellä. Teoksessa käsitellään myös mustien oikeuksia ja heidän kokemaansa syrjintää Yhdysvalloissa.
“But they were there Elena. You’re not crazy. You know you’re not crazy.”
Pian lukijalle selviää, että Elenalla on jonkilainen kosketus mystiseen varjomaailmaan, koska hänen miehensä on vuosia sitten menehtynyt vastaavan voiman edessä. Selvitystyöstä tulee Elenalle todella henkilökohtaista ja hänen oma uransa on vaakalaudalla. Hänellä on kuitenkin paljon turvallisia ihmisiä ympärillä tukemassa häntä, vaikka monen onkin vaikea uskoa todeksi Elenan selityksiä varjomaailmasta ja siitä, että kaupungin eliitti olisi siinä jotenkin osallisena.
“Shadows, Fred. I’m chasing shadows.”
Sarjakuvan teksti on sujuvaa, mutta itsellä tuotti hieman ongelmia puhekuplien fontin lukeminen. Aloin kuitenkin lukiessa hahmottaa kirjaimia paremmin ja totuinkin lopulta jotenkuten fonttiin. Kuvitus ja värit olivat teoksessa mielestäni todella onnistuneet ja hahmojen yksityiskohtia karmeudessaankin oli upea tutkailla.
Tuntuu, että tämän ensimmäisen osan kautta päästiin vasta alkuun, mutta vielä jäi paljon epäselvyyksiä varjomaailmasta ja se kaikista kauheuksista. Toinen osa Abbott: 1973 löytyy englanniksi ainakin Helmet-kirjastoista.
Abbott, Saladin Ahmed, S&S, 2018
Kuvitus Sami Kivelä
Värit Jason Wordiea
Comments