Lolan suuri salaisuus kertoo pienestä ja vauhdikkaasta Lolasta, joka viettää päivän puron rannalla vain hiukset seuranaan. Lolaa yksinolo ei haittaa, sillä hänellä on aina seuraa, kunhan hiukset vain ovat mukana. Lolan hiukset osaavat nimittäin puhua.
“Lolan hyräillessä Tukka sukeltaa pinnan alle ja innostuu polskimaan kuin pieni delfiini. ‘Nyt kieputaan ja kiharrutaan’ se huudahtaa.”
Tarina alkaa vauhdikkaasti Lolan kiitäessä keittämään kaakaota äidin vielä nukkuessa. Hän säntää myös retkelle äidiltä salaa ja unohtaa samalla eväät kotiin.
Teoksen kuvitus on värikästä, mukaansatempaavaa ja yksityiskohtaista. Téri luki teosta myös 6-vuotiaan lapsensa kanssa, joka innostui heti siitä, että Lolalta näytti puuttuvan yksi hammas. Teksti on soljuvaa ja leikkisää ja kuljettaa tarinaa vauhdikkaasti eteenpäin.
Kirja keskittyy pääosin Lolan ja hänen hiustensa suhteeseen. Lolan hiukset ovat eläväiset, hauskat ja huolehtivaiset. Ne vain haluavat olla vapaat ja puhtaat. Hiukset kuitenkin takertuvat kaikkialle ja likaantuvat päivän touhuissa. Lopuksi niistä kuitenkin kehkeytyy Lolan oma upea taideteos.
“Lola peilailee ihastellen luomustaan. Tukka on valtoimenaan ja täynnä kukkia ja kimaltavia kiviä.”
Lola asuu Söpölän kaupungissa ja on siellä ilmeisesti ainoa afrotukkainen asukas. Kirjassa sivutaan lyhyesti sitä, kuinka representaatiota löytyy kotiin toimitetusta lehdestä. Myös tästä kuusivuotias lukija innostui ja alkoi heti pohtimaan, kuka omasta perheestä näyttää keneltäkin.
Kirjan lopussa Lolan äiti pelottelee tulipalolla, joka saattaisi syttyä kun Lola keittää yksin kaakaota hellalla. Tämä tuntui meistä turhalta pelottelulta. Vaikka ajatus on tietysti muistuttaa varovaisuudesta, olisi sen meidän mielestämme voinut tuoda esille vähän hellemmin.
“Hän yrittää pakottaa hiuksia takaisin leteille. Tukka taistelee vastaan ja koettaa karata sormien välistä.”
Térin 6-vuotias lapsi tykkäsi kirjasta todella paljon. Lapsi ihasteli etenkin puhuvia hiuksia ja vertasi niitä paljon omiin mielikuvituskavereihinsa. Mielikuvitusystävä saattaakin olla samaistuttava tekijä monellekin pienelle lukijalle. Térin lapsi toivoi omienkin hiustensa puhuvan, vaikka haluaisi niiden silti suostuvan letille, etteivät ne sotkeentuisi kaikkeen.
Lola Odusoga on halunnut kirjoittaa positiivisen tarinan afrohiusten ympärille ja tuoda parempaa representaatiota ruskeille ja afrohiuksisille lapsille. Etenkin kun kirjan taustalla on ollut tärkeä pyrkimys moninaisempaan representaatioon, yllätyimme siitä, ettei teoksen kuvittajaksi oltu valittu ruskeaa tai afrohiuksista taiteilijaa. On kuitenkin ihana nähdä, että tällaisia lastenkirjoja tulee pikkuhiljaa enemmän ja suomalaiset mustat ja ruskeat lapset saavat parempaa ja laajempaa representaatiota!
Lolan suuri salaisuus, Lola Odusoga, WSOY, 2023
Kuvittanut Saara Obele