Tartuin Nicola Yoonin nuorille suunnattuun romaaniin Aurinko on tähti, koska tykkäsin niin paljon saman kirjailijan novellista Blackout novellikokoelmassa. Harmikseni tämä ei kuitenkaan imaissut minua ihan samalla tavalla mukaansa.
Tarina sijoittuu Yhdysvaltoihin ja kertoo Natashasta, jonka perhe on juuri saanut karkotuspäätöksen Jamaikalle. Natasha käyttää viimeisen päivänsä Yhdysvalloissa yrittäen estää perheensä karkotuksen, mutta törmääkin New Yorkin kaduilla Danieliin, runopoikaan, joka uskoo, että heidät on tuotu yhteen kohtalon toimesta.
"Kaikki jäävät junasta, ja tunnelma on jossakin helpotuksen ja kiukun välillä.
Kaikilla on kiire jonnekin. Jumalan etsiminen ei nyt mahdu aikatauluihin."
Kirja kuvaa Natashan ja Danielin yhteistä päivää vuorotellen molempien näkökulmasta. Vaikka heidän tarinansa saa hätkähdyttävän hellyyttäviä käänteitä ja kutkuttavan kiihkeitä tuokioita, en päässyt kunnolla sisälle tähän rakkaustarinaan.
Heti kättelyssä Daniel on paljon kiinnostuneempi Natashasta kuin Natasha Danielista. Natasha tuntuu yrittävän vaan päästä Danielista eroon, kun taas Daniel ei haluaisi millään jättää tyttöä rauhaan. Kirjaa lukiessa tuli olo, että voisiko Daniel nyt vain jo luovuttaa ja lakata häiritsemästä Natashaa, kun Natasha ei selkeästi ole kiinnostunut. Tämän jälkeen yhtäkkisesti syttyneeseen molemminpuoliseen rakkauteen tuntui vähän vaikealta heittäytyä.
"Kun avaan silmät, näen Danielin tuijottavan minua. Hän kumartuu eteenpäin niin, että tuolin kaikki neljä jalkaa ovat taas maassa. 'Entä jos sanoisin, että voisin saada sinut rakastumaan itseeni tieteellisesti?'
'Olisin pilkallinen', minä vastaan. 'Hyvin pilkallinen.'"
Kirjassa on kuitenkin hyviä ajatuksia ja aitoja haasteita, joiden kanssa nuoret kamppailevat ja etenkin Natashan hahmo oli virkistävän monipuolinen ja samaistuttava. Teoksessa on hauskasti myös välikappaleita, jotka rikkovat Natashan ja Danielin tarinaa kertomalla jonkun sivuhahmon päivästä, motiiveista tai elämäntarinasta tai jopa tietoiskumaisesti jostakin käsillä olevasta asiasta, kuten hiuksista. Välikappaleet saattoivat olla jopa lempiasiani kirjassa ja onneksi niitä olikin reilusti!
Vaikkei teos nyt ihan lempikirjakseni yltänyt, niin enpä jättänyt sitä keskenkään. Kai sekin siis jostain kertoo!
Aurinko on tähti, Nicola Yoon, Tammi, 2019
Suomentanut Helene Bützow
Alkuperäiskielinen alkuteos: The sun is also a star, 2016