Höpersankarit 5: Maailmojen moka, Ernest Lawson 9+
Me upposimme taas Höpersankareiden maailmaan, kun saimme lastenkirjasarjan viidennen osan käsiimme. Useammankin osan jälkeen sarja onnistuu ylläpitämään mielenkiintoa toisistaan hyvin erilaisilla kommelluksilla ja uusilla hahmoilla, joita esitellään jokaisessa osassa. Tällä kertaa Höpsövaaran ei-niin-peruskoulun oppilaita suuntaa avaruuteen.
“Saatatte ihmetellä, että mikä ihmeen Höpsöplaneetta. No se on yksi Linnunratamme monista älyllisistä elämää kantavista miniplaneetoista. Pitkien neuvottelujen jälkeen olemme vihdoin saaneet sovittua planeettojemme välisen oppilasvaihdon.”
Presidentti Alexandra Stubb on päättänyt järjestää Höpsöplaneetan kaikin-puolin-peruskoulun kanssa planeettojen välisen oppilasvaihdon. Avaruudesta Höpsövaaran kouluun saapuu kaksi oppilasta ja avaruuteen taas suuntaa kirjan tuttu kolmikko: Taavi, Korianteri-Kiia ja Nauru-Noel. Tarinaa seurataan kahdessa paikassa. Eri kappaleissa kerrotaan, kuinka avaruudesta saapuneet vaihto-oppilaat pärjäävät maan kamaralla ja tutut höpersankarit uudella planeetalla.
“Suurin osa ruokailijoista nautti lounaasta tyytyväisinä, mutta Zlörpiä lähimpänä olevat lapset huomasivat jotain outoa ja nousivat pelokkaina ylös paikoiltaan.”
Teoksessa käsitellään taas kivasti erilaisuutta vielä aivan uudella tasolla nyt, kun Höpsöplaneetan vaihto-oppilaat yrittävät sopeutua maan lasten kouluarkeen ja kolmikko taas asettua avaruuteen. Kaikenlaisia hankaluuksia syntyy maassa vaihto-oppilaiden kanssa, vaikka aikeet ovatkin hyvät. Maailmat ovat vain niin erilaiset. Höpsövaaran koulussa on onneksi totuttu vaikka ja mihin oppilaiden erilaisista kyvyistä johtuen, joten opettajien hermot kestävät kiperämmätkin tilanteet.
“‘Saatte tavaranne poistuessanne takaisin. Muistakaa vain rapsuttaa oikeaa liskoa sen vatsasta, ja se sylkee laukkunne heti ulos’, Nebu neuvoi.”
Tässä osassa pääroolissa ovat suuremmat tapahtumat yksittäisten hahmojen sijaan. Alku etenee rauhallisesti. Lukijalle esitellään avaruuden ongelmia ja kauniita maisemia, vaihto-oppilaisiin ja uuteen kouluun tutustutaan. Loppua kohden tapahtumien tahti kiihtyy ja päätös tuntuu vähän turhankin nopealta. Mutkia vedetään suoriksi ja Aracelis jäi kaipaamaan etenkin joidenkin hyödynnettyjen höpervoimien tarkempaa avaamista.
Huumoria löytyy taas reilusti ja sen välineeksi on valjastettu etenkin avaruudesta löytyvä Höpsöplaneetta. Avaruus tuo tarinaan uusia mielikuvituksellisia elementtejä, esimerkiksi Läksyplaneetan ja liskonaulakot, jotka syövät oppilaiden reput päivän ajaksi. Avaruudesta löytyy myös kolmikolle jotakin tuttua, mikä on hauska yllätys sarjaa pidempään lukeneille.
Taavin ja isän suhde on ollut alusta asti lämmin ja sama rakkaus pilkahtelee edelleen tarinassa.
“Isän halaus oli juuri sellainen kuin Taavi oli muistellutkin.
Viikset kutittivat, parta raapi ja ote oli niin tiukka, että oli vaikea saada henkeä.
Eli kaikin puolin täydellinen.”
Sarjan kuudes osa julkaistaan jo syksyllä ja tämän osan lopussa Karva-Kari saa puhelun, joka antaa jo vähän esimakua siitä, mitä tuleva kirja pitää sisällään.
Höpersankarit 5: Maailmojen moka, Ernest Lawson, WSOY, 2026
Kuvitus Maria Makkonen
