top of page
  • Writer's picturePOC-lukupiiri: Aracelis Correa & Téri Zambrano

Mixed - Suomalaista elämää kulttuurien risteyksessä; Jäske, Waenthongkham & Niemi-Sampan

Updated: Feb 22



Mixed - Suomalaista elämää kulttuurien risteymässä on tietokirja mixed-suomalaisuudesta, jonka tarkoituksena on laajentaa kuvaa suomalaisuudesta ja tarjota työkaluja mixed-suomalaisille. Teos alkaa hyvällä ja selkeällä esipuheella, jossa teoksen lähtökohtia ja päämääriä avataan hyvin.


Esipuheen jälkeinen osuus koostuu pääosin dialogista ja fiktiivisistä tarinoista. Näiden lisäksi kirjassa on muutamalle sivulle koottu keskeisiä käsitteitä ja niiden lyhyet määritelmät. Lopusta löytyy myös muutama lainaus kokemushaastatteluista, joita kirjaa varten on pidetty.



“Toivomme kirjan tarjoavan työkaluja identiteettien muodostamisen tueksi ja vertaistueksi sinulle, mixed-suomalainen.”



Dialogimuotoon kirjoitettu teksti tuntui meille aika raskaalta. Vaikka puheenvuoroissa on kiinnostavaa asiaa, sen ympärillä on paljon ylimääräistä – esim. toisten keskustelijoiden kiittelyä ja toistoa – jonka läpi rämpiminen tuntui vähän turhalta. Kirjaa varten on haastateltu paljon mixed-tyyppejä ja asiantuntijoita, ja etenkin lainaukset tutkijoiden haastatteluista olivat kiinnostavia. Myös Self-care-termin historia oli kiinnostavaa uutta tietoa meille. Olisimme mielellämme lukeneet teoksesta vähän tiiviimmän version, johon kiinnostava sisältö on valikoitu tarkemmin.


Joillekin keskustelun muotoon kirjoitettu teksti varmasti kuitenkin toimii ja tuntuu lähestyttävämmältä. Teos löytyy myös äänikirjana ja varmasti äänikirjana dialogi toimiikin paremmin. Lisäksi keskustelumuotoon kirjoitetussa tekstissä tulee myös hyvin esille se, että on tosiaan kyse muutaman ihmisen näkemyksistä ja samat asiat voi yhteisön sisälläkin kokea todella eri tavoin.


Keskusteluissa meitä kuitenkin häiritsi se, miten kirjan kirjoittajat esiintyvät toisinaan tietämättöminä ja yllättyvät tiedoista, jotka ainakin meille mustina ja ruskeina lukijoina tuntuivat aika itsestäänselviltä. Tuntui ristiriitaiselta, ovatko kirjan kirjailijat asiantuntijoita, jotka myös kouluttavat muita, vai vasta tutustumassa teemoihin, joista puhuvat.


“Esimerkiksi minulle kommentoitiin lapsena tosi usein, että ‘onpa sulla kauniit eksoottiset mustat hiukset – ei meillä suomalaisilla vaan ole tuollaisia’. Tällä tehtiin selväksi se, ettei minua nähty suomalaisena, vaikka kommentti tarkoitettiinkin kehuna.”



Mixed-termin kanssa meille särähti heti korvaan se, miten mustien ja ruskeiden pitkään itsestään käyttämää termiä yritettiin venyttää ihan uuteen muotoon lisäämällä siihen pääte "suomalainen". Me kuitenkin ymmärrämme kirjassa esiin tuodun pointin siitä, että kun täydellisiä sanoja ei vielä ole, on vain käytettävä sillä hetkellä parhaalta tuntuvia termejä, kunnes taas uudet oikeammat termit löytyvät vanhojen tilalle. Kyllähän mekin käytämme englanninkielistä lainasanaa POC, ihan vain siksi, että sille ei ainakaan vielä ole löytynyt yhtä hyvää suomenkielistä vastinetta.


Kuitenkin harva kirjan asia tai kokemus tuntui meidän mielestämme olevan mixed-tyypeille täysin uniikkia, joten ihmettelimme välillä, miksi näkökulmaksi on valittu nimenomaan mixed-identiteetti eikä esimerkiksi rasismi Suomessa.



“Itselle tuli kyllä uutena tietona juurikin tuo vihapuheen vaikutus siihen, että me vähemmistöön kuuluvat saatamme alkaa rajata sitä, mihin keskusteluihin osallistumme ja mitä sanoimme.”



Teoksessa on muutaman sivun mittaisia fiktiivisiä tarinoita, joissa kuvataan mixed-tyyppien elämää. Osa tarinoista tuntui meidän mielestämme pinnallisilta ja alleviivaavilta ja niiden merkitys tietokirjassa jäi ehkä vähän epäselväksi, etenkin kun tarinoita oli niin paljon ja niissä oli paljon samankaltaisuuksia.

Osaan tarinoista oli hankala samaistua juuri niiden alleviivaavuuden ja pinnallisuuden takia ja pohdimmekin lukiessa, että joistakin teemoista, esim. afrohiuksiin liittyvistä tunteista, joku toinen olisi varmasti osannut kirjoittaa osuvammin.



“Juuri sen takia lasten kanssa pitäisi puhua rasismista! Ylösen ja Cronstedtin mukaan lasten kanssa aihetta voidaan käsitellä ihonvärin ja reiluuden mukaan.”



Kirjan kirjoittajat painottavat, että teos on kirjoitettu meiltä meille, mutta me emme ihan kokeneet kuuluvamme teoksen kohderyhmään. Kirja oli raskasta luettavaa meille, jotka koemme näitä asioita jatkuvasti ja toisaalta olemme myös paljon käsitelleet näitä asioita niin itseksemme kuin niistä lukemallakin. Etenkin fiktiivisiä tarinoita tuntui raskaalta lukea itsekin POC-lukijana. Kaikkien tarinoiden alussa on kuitenkin hyvät sisältövaroitukset, joten niitä olisikin ehkä kannattanut lukea vähän valikoiden. Tässä voi kuitenkin olla hyvä tietopaketti sellaisille, joille nämä aiheet ovat vielä vieraampia ja toivottavasti jotkut voivat saada tästä kaipaamaansa vertaistukea.


Tämän kirjan jälkeen tuntuu kuitenkin vielä tärkeältä muistuttaa, että me mixed-suomalaiset emme ole vain meidän rasismikokemukset, eikä meidän elämämme ole pelkkää mikroaggressiota toisen perään. Todellisuudessa me olemme paljon muutakin.



 

Mixed – Suomalaista elämää kulttuurien risteymässä; Alice Jäske, Janina Waenthongkham & Priska Niemi-Sampan

Kosmos, 2022


Recent Posts

See All

Comentários


bottom of page