Äidit, Brit Bennett

Viime aikoina me olemme etsineet meidän suljetulle lukupiirillemme luettavaksi klassikoita tai teoksia ja kirjailijoita, joita tähän kategoriaan voisi rinnastaa. Aloitimme omien klassikoidemme lukemisen helmikuussa Zadie Smithin Swing timella ja jatkoimme nyt maaliskuussa Brit Bennettin esikoisteoksella Äidit. Romaani on alkujaan julkaistu englanniksi vuonna 2016.

Äidit rakentuu äitiyden ja äidittömyyden teemojen ympärille, ja tarinaa seurataan muutaman teinin, ja myöhemmin nuoren aikuisen, näkökulmasta. Romaani jakoi lukupiirissämme mielipiteitä; osa oli teoksesta tykännyt enemmän ja osa vähemmän.

“Paluulennolla Detroidiin Nadia uneksi pienestä. Pieni ei ole enää pikkuinen vaan jo taapero, kurkottelee ja tarraa kiinni. Kiskoo hänen korvakorujaan, kunnes hän irrottaa pojan pulleat sormet niistä.”

Nadia Turner elää viimeistä kesää kotikaupungissaan Oceansidessä Kaliforniassa ja muuttaa sitten pikkukaupungista pois yliopisto-opintojen perässä. Nadian äiti on jokin aika sitten tehnyt selittämättömästi itsemurhan ja Nadia asuu vaisun isänsä kanssa kahden. Juuri ennen Nadian poismuuttoa kuvioihin astuu ihastus Luke Sheppard, joka on koulusta tuttu ja heidän seurakuntansa, Upper Roomin, pastorin poika.

Nadia etsii omaa paikkaansa yhteisössä ja yrittää oppia tuntemaan itsensä paremmin. Hän joutuu kuitenkin hankalaan tilanteeseen tultuaan yhtäkkiä raskaaksi, kun hän ja Luke eivät ole lainkaan valmiita vanhemmuuteen. Samana kesänä Nadia myös lähentyy hiljaisen Aubrey Evansin kanssa, joka toimii aktiivisesti Upper Roomin seurakunnassa. Nadia ja Aubrey käyvät läpi äidittömyyttä eri näkökulmista. Nadian äiti on poissa kuvioista Nadian paettua hyväksikäyttöä kotoaan.

Nadia, Luke ja Aubrey ovat kaikki erilaisia, mutta heitä yhdistää useampi asia kuin he tietävätkään. Hieman vanhempina, nuorina aikuisina, myös ääneen lausumattomat asiat alkavat paljastua kolmikon kesken. 

“Sanat tulivat suusta häijymmän kuuloisina kuin hän oli aikonut. Hän ei vain voinut käsittää vetovoimaa heidän välillään, ehkä hän ei ikinä ymmärtäisikään kaikkea, mikä hänen poissaollessaan oli muuttunut. Luke otti taskumatin häneltä ja kallisti sitä huulilleen.” 

Pohdimme lukupiirin keskustelussa että draamaa ja ikäviä asioita oli teoksessa vähän turhan paljon. Osa olisi kaivannut vastapainoksi myös niitä elämän ilon hetkiä, joita yleensä myös harmauden keskeltä löytyy.

Upper Roomin seurakunta on isossa osassa tarinaa, ja uskonnollisuus ohjaa hahmojen ajatuksia äitiydestä, abortista ja perhenäkemyksistä. Teos on kirjoitettu Yhdysvaltojen kontekstiin, joka tuntui meille Suomessa vähän vieraammalta. Joillekin katsaus pieneen uskonnolliseen yhteisöön oli mielenkiintoinen, toisilta se taas söi moraalipohdintojen kiinnostavuutta.

“Hän ei saanut sanottua ääneen sitä, mitä halusi – abortti tuntui sanana niin rumalta ja mekaaniselta – mutta kai Luke kuitenkin tajusi.”

Silloin tällöin kirjassa ääneen pääsevät Upper Roomin “äidit”, vanhemmat naiset, jotka kommentoivat kylän tapahtumia omista näkökulmistaan. Kommentointia oli meidän kaikkien mielestämme hauska lukea ja olisimme toivoneet, että sitä olisi ollut enemmänkin kirjassa. Myös Nadian ja hänen isänsä suhdetta oli kiva seurata. Sitä, kuinka he pikkuhiljaa löytävät sopusoinnun toimia yhdessä.

“Nadia vilkaisi verkko-oven läpi isäänsä. Isä oli laittanut heille päivällistä joka ilta sillä viikolla eikä ollut purnannut, vaikka Aubreyta varten piti laittaa ylimääräinen lautanen.”

Vaikka teos ei noussutkaan meidän lukupiirimme lemppareiden piiriin, se piti osaa hyvin otteessaan ja moni löysi tarinasta kiinnostavia palasia äitiydestä ja muista nuorten aikuisten pohdinnoista.

---

Äidit, Brit Bennett, Tammi, 2023

Suomentanut Marja Lyytinen

Englanninkielinen alkuteos: The Mothers, 2016