HAKU

Lähikaupan nainen kertoo nimensä mukaisesti naisesta, joka työskentelee vuorotyöntekijänä lähikaupassa Tokiossa. Keiko on 36-vuotias ja on työskennellyt samassa tokiolaisessa lähikaupassa 18 vuotta. Sama lähikauppa, jota moni nuori käyttää ponnahduslautana tulevaisuuden opiskeluille ja ammateille, on ollut Keikolle juuri sopiva paikka ja tuntuu olevan tulevaisuudessakin. “Aloin kaivata kobinin ääntä, ja paluumatkalla Mihon luota piipahdin myymälässä alkuillasta. `Mitä nyt, onko jotain sattunut?` iltavuoron lukiolaistyttö hymyili siivoustyön lomasta minut huomattuaan. `Eikö sinulla ole tänään vapaapäivä?`” Teos tuntui jotenkin erityiseltä. Sen tyyli on tyyni, rauhallinen ja observoiva, mutta se vetää lukijan syvälle tarinan syövereihin, sen arkisiin tapahtumiin ja tunteisiin. Kieli on myös mukavaa, soljuvaa ja yksinkertaisuudessaan kaunista. Kirja on kaunis kuvaus kuulumattomuudesta: yhteiskunnan tiukoista normeista ja henkilöstä, joka ei sopeudu niiden raameihin. Päähenkilö ei kuitenkaan ole kärsivä tai lannistettu, vaan tyytyväinen itse antamiensa merkitysten keskellä. Keiko elää paljon itsekseen muttei ole selkeästi yksinäinen, vaikka näin ulkopuolisin silmin hänen elämänsä saattaakin näyttäytyä. Lähinnä hän toivoisi, että muut antaisivat hänen elää omannäköistänsä elämää rauhassa. “Kombinissa työskennellessä sai usein kohdata ihmisiä, jotka halveksivat tätä työtä. Minusta oli oikeastaan mukava katsoa halveksivaa ihmistä, koska se oli mielenkiintoista. Siinä tiivistyi jotain olennaista ihmisyydestä” Vaikka kirja sijoittuukin Tokioon, voisi sen mieltää tapahtuvaksi missä päin maailmaa tahansa. Teos keskittyy kuvaamaan lähinnä Keikon elämää, maailmaa ja yhteiskuntaa hänen näkökulmastaan. Lähikaupan naisessa on vain muutama juonenkäänne. Se on pitkälti arjen kuvausta ja elämän lipumista rauhallisen tasapaksusti eteenpäin. Kirjan tunnelma piti silti otteessaan, eikä se tuntunut tylsältä, vaikka olikin hidastempoinen. Lisäksi se on tyyliinsä nähden sopivan mittainen: vain vähän päälle 100 sivua ja alle nelisen tuntia äänikirjana. Tarinaa oli mukava lukea ja etenkin kuunnella. “Päällikkö puhui usein siitä, olivatko työntekijät hyödyllisiä, joten tulin usein miettineeksi, olinko minä sellainen. Ehkä työskentelin, koska halusin olla hyödyllinen väline.” Lähikaupan nainen, Sayaka Murata, Gummerus, 2021 Suomentanut Raisa Porrasmaa Japaninkielinen alkuteos: Konbini ningen, 2016

Lapsena Rikan ylle ilmestyy keltainen sadetakki, jonka muovinen huppu ja toisinaan kiristyvä vetoketju eivät ole jättäneet tätä rauhaan aikuisuuteenkaan mennessä. Nuorena aikuisena yliopistossa latinaa opiskellut Rika saa työtehtäväkseen Venus-patsaan keskustelukumppanina toimimisen. Maanantaisin, kun museo on suljettuna, Rika keskustelee upean ja sulokkaan Venuksen kanssa, joka kykenee liikuttamaan kylmää ja kovaa kehoaan vain kaulasta ylöspäin. Muina päivinä Rika työskentelee osa-aikaisesti pakkasvarastolla, jossa sadetakin hiostava kangas ei aiheuta hävettävää hikoilua vaan takaa lämpöä. “‘Voi anteeksi’, Venus puhkesi jälleen puhumaan. Hänen leukansa liikkui hyvin pehmeästi hartioiden pysyessä täysin jäykkinä.” Venus ja minä on lyhyt ja osuva romaani. Päähenkilön ja Venus-patsaan välille syntyy jännite, jonkalaista Rika ei koe muiden elämässään olevien ihmisten kanssa. Kuten naapurinsa vanhan rouva Serikon, jonka puheesta puuttuvat lähes kaikki u-kirjaimet tai yläkerran pienen lapsen, jolla on yllättävän tarkkaavainen katse. Teokseen on ripoteltu pieniä kummallisuuksia, jotka tuntuvat samaistuttavilta ja hyvin ympäröivää maailmaa kuvaavilta. Ahdistuksesta kiristyvä vetoketju, häpeästä kasvojen eteen valahtava muovihuppu, kaikkialle seuraava hienhaju, jota muut eivät välttämättä haista, ja toisen ihmisen kosketus, joka tuntuu melkein läpäisevän keltaisen sadetakin muovin. “Venus naurahti, ja nauru ropisi sateen lailla. Mieleni rauhoittui epämääräisesti. Sadetakin vetoketju löystyi ja avautui hieman.” Yhteiskuntaan vähän sopimaton, ulkopuolinen päähenkilö toi alussa vahvasti mieleen Sayaka Muratan teokset , etenkin Lähikaupan naisen . Molemmissa teoksissa päähenkilö on myös osa-aikatyössä kaupan alalla ja syö lähinnä vain valmisruokia. Hetken aikaa Aracelis ehti pelätä, ettei Venus ja minä erottuisi tästä tarpeeksi, mutta ajatus jäi onneksi lyhyeksi. Yhteiskunnallinen kommentaari jää kevyempään rooliin ja sen sijaan pureudutaan henkilökohtaiseen. Fantasiaelementit etäyttävät ahdistavampia ja vaikeampia aiheita ja tärkeässä osassa on kiinnostavan ihmissuhteen kehittyminen sekä hahmojen väliset keskustelut. Lyhyeen kirjaan mahtuu yllättävän paljon asiaa ja käänteitä. Teos on myös hauskasti kirjoitettu ja sisältää paljon erilaista kuvailua ja sanankäänteitä. Puolen välin jälkeen alkaa tapahtua vauhdilla ja loppua kohden etenkin Térin oli vaikea laskea kirjaa käsistä.  “Totta kai. Liiankin inhottavaa, vai mitä? Joutua päivästä toiseen tuntemattomien ihmisten tuijotuksen kohteeksi paikassa, jossa kukaan muu kuin karmiva kuraattori ei ymmärrä kieltäsi. Omituisessa asennossa hartiatkin kipeytyvät kamalasti.” Venus ja minä, Emi Yagi, Otava 2024 Suomentanut Raisa Porrasmaa Japaninkielinen alkuteos: 休館日の彼女たち (Kyuukanbi no kanojotachi) 2023

Liian kaukana on Blacklist-sarjan toinen ja viimeinen osa. Me aloitimme sarjan lukemisen kesällä 2024, kun sen ensimmäinen osa, Niin lähellä , julkaistiin suomeksi. Ensimmäisen osan tahti oli meille alussa aivan liian hidas. Paljon aikaa kului seksikohtauksia ja epämiellyttävien hahmojen ajatuksia seuratessa, mutta ihan lopussa meininki yhtäkkiä muuttui. Lukijalle paljastui suuria salaisuuksia, sivuille ilmestyi toimintaa ja tapahtumiin päästiin kunnolla käsiksi. Loppuosa houkuttelikin meidät tarttumaan sarjan tuoreeseen päätösosaan. Toivoimme, että Liian kaukana jatkaisi suoraan ensimmäisen osan toiminnasta, mutta aivan niin ei käynyt. Toisessa osassa on samankaltainen rakenne kuin ensimmäisessä, eli kunnon toiminta odotutti itseään pitkälle yli puolenvälin kirjaa. “Kane, olen tehnyt lopun kaikesta ja kaikista, joista olen ikinä välittänyt, suojellakseni pakkomiellettä sinusta. Siitä huolimatta mikään ei ole koskaan ollut yhtä vaikeaa kuin nähdä sinun lähtevän – vaikka sitten ihan vain arkisesti töihin, niin kuin tänään.” Tarinaa seurataan edelleen Lilyn, Aliyahin, Amyn ja Witten näkökulmista. Meitä edellisessä kirjassa turhauttaneita elementtejä löytyy kerronnasta edelleen. Kaikkia panettaa jatkuvasti, muiden seksielämää ja vetovoimaa ruoditaan oikein roppakaupalla ja naisten näkökulmista kuultaa vihaa ja katkeruutta toisia naisia kohtaan. Tässä osassa hahmoissa tapahtuu kuitenkin myös kehitystä ja muutosta kiinnostavampiin suuntiin. Naisten taustatarinoihin keskitytään enemmän. Lilystä paljastuu paljon uusia salaisuuksia menneisyyden kautta. Hänen mysteerinsä selviää vihdoin, ja jo kohtuu varhaisessa vaiheessa kirjaa. Amyn ympärillä alkaa tapahtua kummia ja hän epäilee jonkun yrittävän peukaloida elämäänsä. Aliyahin hahmo on kärsinyt aikalailla menneisyydessään ja myös lukijan on seurattava tätä kärsimystä jonkin verran. “Toisinaan, yleensä loma-aikoina, katselin neljää lastani ja ajattelin, etteivät he milloinkaan saisi aidosti tuntea minua. Tein kaikkeni varmistaakseni sen. Olihan tyytyväisen esittäminen yksinäistä, mutta se oli hinta, jonka sain maksaa varjellakseni heidän lapsuuttaan kaikelta rumalta.” Ensimmäisen osan tavoin teksti on sujuvaa, nopeaa ja helppolukuista. Tarina on toimiva myös äänikirjana. Etenkin jos ensimmäisestä kirjasta tykkäsi, tämä on varmasti iloinen yllätys, vaikka seksiä ja sen kuvailua tässä on selvästi vähemmän kuin ykkösessä. Tarinaan saadaan kuitenkin toivotut paljastukset ja hahmojen ajatuksiin pääsee uppoutumaan vielä hetkeksi. “”Juuri tässä, Kane. Juuri nyt!’ Nykäisin sinut kasvokkain kanssani, tulin aivan lähellesi ja suutelin sinua kostealla, avosuisella halulla.” Liian Kaukana, Sylvia Day, Tammi, 2024 Suomentanut Taimi Tornikoski Englanninkielinen alkuteos: Too Far, 2023

Tulevat tapahtumat Tällä sivulla ilmoitamme tulevista tapahtumista. Lapsiperheiden lukuhetki kallion kirjastossa la 29.3. klo 13-15 Tervetuloa koko perheen voimin Kallion kirjastoon tutustumaan moninaista representaatiota sisältävään lastenkirjallisuuteen! POC-lukupiirin Aracelis ja Téri saapuvat Kallion kirjaston lastenosaston Satulinnaan jakamaan perheille kirjavinkkejä POC-kirjailijoilta ja lukemaan ääneen lastenkirjoja. Tapahtumassa pääsee selailemaan ja lainaamaan kotiin lastenkirjoja, joissa seikkailee mustia ja ruskeita hahmoja! POC-lukupiirin lukuhetki lapsiperheille on ihan kaikille avoin tapahtuma, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Tapahtumassa on tarjolla myös pientä evästä. POC-lukupiiri vinkkaa! -kirjanäyttelyt Kirjanäyttelystä voit käydä kätevästi lainaamassa POC-kirjailijoiden teoksia. Nopeimmat voi myös napata mukaansa POC-lukupiirin kirjanmerkin ja tarran! Näyttelyitä on esillä seuraavissa kirjastoissa: Tapanilan kirjasto, Helsinki 1.-31.3. Töölön kirjasto, Helsinki 10.-30.3. Tikkurilan kirjasto, Vantaa 17.–30.3. Kallion kirjasto, Helsinki 31.3.-13.4. (Lasten- ja nuorten kirjoja 1. kerroksessa) Pääkirjasto Metso, Tampere 14.4.–4.5. (lasten- ja nuortenosasto) Lukuhetki ensimmäistä kertaa Tekstin talolla ma 14.4. klo 17-19 Lukuhetkessä tarkoituksena on kerääntyä yhteiseen tilaan lukemaan kirjoja, juttelemaan ja napostelemaan herkkuja. Lukuhetkeen voi saapua just niin pitkäksi aikaa kun itestä tuntuu hyvältä annetun kahden tunnin sisällä. Saa siis tulla myöhässä ja lähteä ajoissa. Tapahtuma on suunnattu mustille ja ruskeille lukijoille, koska sillä tavoitellaan vertaistuellista turvallisempaa tilaa. Ota oma kirja mukaan tai tuu lukemaan jotain meidän hyllystä löytyvää. Kirjoja on kaiken ikäisille. Me myös mielellämme vinkataan sulle luettavaa! Tavataan Tekstin talolla neljännen kerroksen Kirjastohuoneessa . Voit laittaa meille viestiä Instagramissa tai sähköpostitse (poc.lukupiiri@gmail.com ), jos tarvitset tarkempia saapumisohjeita tai esteettömyystietoja. Lapsiperheiden lukuhetki Turun pääkirjastossa Ke 23.4. klo 16:30-18 Tervetuloa koko perheen voimin Turun pääkirjastoon tutustumaan moninaista representaatiota sisältävään lastenkirjallisuuteen! POC-lukupiirin Aracelis ja Téri saapuvat Turun pääkirjaston lastenosasto Saagaan jakamaan perheille kirjavinkkejä POC-kirjailijoilta ja lukemaan ääneen lastenkirjoja. Tapahtumassa pääsee selailemaan ja lainaamaan kotiin lastenkirjoja, joissa seikkailee mustia ja ruskeita hahmoja! POC-lukupiirin lukuhetki lapsiperheille on ihan kaikille avoin tapahtuma, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Tutustu täältä POC-lukupiirin turvallisemman tilan periaatteisiin. Seuraathan meitä jo Instagramissa @poc_lukupiiri? Ilmoitamme Instagramissa aina ensimmäiseksi tulevista tapahtumistamme.

Täältä löydät kattavan tietokannan POC-kirjailijoiden teoksista ja sekä artikkeleja liittyen kirjallisuuteen ja representaatioon. Tervetuloa POC-lukupiirin nettisivuille! POC-lukupiiri on kirjallisuushanke, jonka ensisijaisena tarkoituksena on nostaa esiin POC-kirjailijoiden teoksia sekä tarjota parempaa representaatiota mustille ja ruskeille lukijoille. Täältä löydät kattavan tietokannan POC-kirjailijoiden kirjoista sekä tekstejä liittyen kirjallisuuteen, niin POC-lukupiiri hankkeen työryhmältä kuin vieraskyniltäkin. Nettisivuille julkaistaan säännöllisesti uusia kirja-arvioita POC-kirjailijoiden kirjoista ympäri maailman. POC = people of colour = mustat ja ruskeat tyypit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Uusimmat julkaisut Venus ja minä, Emi Yagi Lapsena Rikan ylle ilmestyy keltainen sadetakki, jonka muovinen huppu ja toisinaan kiristyvä vetoketju eivät ole jättäneet tätä rauhaan... Atlas – Paradoksi, Olivie Blake Olen jo hyväksynyt sen tosiasian, että trilogioiden keskimmäiset osat ovat suunnilleen aina heikkoja. Hahmot ja maailma on jo esitelty,... Atlas – Valitut, Olivie Blake Aikuisille suunnatussa fantasiaromaanissa kuusi nuorta aikuista valitaan kokelaiksi salaiseen Aleksandrian seuraan. Libby, Nico, Tristan,...

POC-lukupiiri hanke, Aracelis Correa ja Téri Zambrano esiteltynä. POC-lukupiiri POC-lukupiiri on laaja kirjallisuushanke, jonka taustalla toimivat Aracelis Correa ja Téri Zambrano. POC-lukupiirin ensisijaisena tarkoituksena on lisätä POC-kirjailijoiden teosten näkyvyyttä sekä tarjota vertaistukea ja parempaa representaatiota POC-tyypeille Suomessa. Hankkeen pääkanavana toimii Instagram. Lisäksi ylläpidämme Tiktok-tiliä ja löydymme Facebookista. Sosiaalisessa mediassa olemme @poc_lukupiiri. Järjestämme myös kirjallisuustapahtumia, joista voit lukea lisää täältä . POC-lukupiiri on perustettu alkusyksystä 2020. Maaliskuusta 2022 lähtien se on ollut myös rekisteröity järjestö POC-lukupiiri ry. Aracelis Correa , 28-vuotias helsinkiläinen, kuubalainen ja suomalainen Olen lapsesta asti lukenut paljon, mutta vuosien varrella etenkin kaunokirjallisuuden lukemisesta on tullut pidempiäkin taukoja. POC-lukupiirin ja kirjallisuudesta löytyneen representaation myötä olen innostunut lukemisesta ihan uudella tavalla ja alkanut lukea paljon laajemmin kaunokirjallisuutta. Luen sekä painettuja kirjoja että äänikirjoja. Mieluiten luen fantasiaa tai ajatuksia herättäviä tarinoita elämästä. Parasta kirjoissa on yllätyksellisyys, oivallukset ja samaistuttavuus, sekä tarinat, jotka ovat jollain tavalla kaukana omasta elämästäni ja siksi kurkistusikkunoita toisiin todellisuuksiin. Lukemisen lisäksi opiskelen kultasepäksi, teen keramiikkaa, pelaan lautapelejä, kirjoittelen, vietän aikaa perheeni ja ystävieni kanssa ja tuijottelen sarjoja. Téri Zambrano, 30 -vuotias helsinkiläinen, suomalainen ja meksikolainen sekä pienen koululaisen äiti. Minulle on luettu paljon lapsena ja se on ollut myös meidän perheen yhteinen harrastus. Muistan kesät rannalla kun äiti luki meille ääneen kirjoja ja loikoiltiin vilteillä auringon paisteessa. Olen lukenut itsekin vaihtelevasti vuosien varrella, mutta nyt POC-lukupiirin myötä olen alkanut lukemaan taas säännöllisemmin ja kiinnittämään enemmän huomiota siihen mitä luen. Tykkään uppoutua laajasti aika kaikenlaisiin kirjoihin, mutta nyt mun suosikkeihin on valikoitunut etenkin fantasiaa ja vanhemmuutta käsitteleviä teoksia. Lukemisen lisäksi nautin muun muassa kirjoittamisesta, taiteesta, piirtämisestä, pelaamisesta, tanssista ja luonnossa samoilusta. Opiskelen parhaillaan myös konservointia ja museoalaa. POC-lukupiirin tukijat POC-lukupiirin työskentelyä tukee tällä hetkellä Minela säätiö ja Helsingin kaupunki. POC-lukupiirin toimintaa on ollut aikaisemmin mahdollistamassa myös Alfred Kordelinin säätiö, Opetus-ja kulttuuriministeriö. Taiteen edistämiskeskus, Tampereen kaupunki, Helsingin kaupunki ja Espoon kaupunki. POC-lukupiiri logon kuvitus ja graafinen suunnittelu: Kathleen Dieme POC-lukupiiristä mediassa Téri Zambrano lukee työkseen, vaikka se on ollut hänelle vaikeaa lapsesta saakka: ”Olisipa joku kertonut, että on ok olla myös hidas lukija” - Yle uutiset 19.11.2022 Suget efter litteratur av icke-vita författare satte spinn på deras bokcirkel - Hufvudstadsbladet 8/2022 Näihin kirjoihin et välttämättä ole vielä tarttunut – poc-lukupiiri suosittelee ruskeiden ja mustien kirjailijoiden teoksia loman lukuhetkiin - Turun Sanomat 6/2022 Minä suosittelen: POC-lukupiiri - Le Monde diplomatique 5/2022 Globaalikasvatusta-podcast: Normeja purkamassa - Fingo Uutiset 11.3.2022 Haastattelu - Maailman kuvalehti 10/2021 Keskustelua representaatiosta ja rasismista kirjallisuudessa - Helsingin kirjamessut 2021 Keskustelua representaatiosta ja rasismista kirjallisuudessa POC-lukupiirin kanssa - Yhteiset Lapsemme 4/2021 Monipuolisuutta hahmoihin - HS Lasten uutiset 9/2021 Talviloman lukuvinkit - Kotiliesi 2/2022