top of page

HAKU

222 items found for ""

Julkaisut (216)

  • Jonakin päivänä, Amanda Gorman 3+

    Amanda Gormanin uusin lastenkirja Jonakin päivänä on suunnattu perheen pienimmille. Kirjassa käydään läpi kuinka yhdessä työskennellessä voidaan saada aikaan isonkin muutoksen. Me tykästyttiin tähän ihanaan teokseen saman tien! Kannessa näkyvä hahmo seurailee kotinsa liepeille kasautuvaa roskakinosta ja sieltä pilkistävää voikukkaa. Ihmiset vain pinoavat pihalle roskia roskien perään, mutta pieni sinitakkinen päähenkilö näkee, että jokin on vialla. “Sinulle sanotaan, että olet liian pieni. Mutta olet nähnyt mitä pienimpien tekojen merkitsevän valtavasti.” Sinitakkinen lapsi päättää ryhtyä toimeen ja alkaa pieni askel kerrallaan siivota roskia pois voikukan päältä, vaikka jotkut epäilevätkin, ettei hän yksin siihen pysty. Hän ei kuitenkaan jää yksin vaan saa seuraa pian toisista lapsista, jotka ovat huolissaan samasta ongelmasta. Pian roskien paikalle valmistuu kaunis kukkapenkki, jonka kanssa myös aikuiset saapuvat auttamaan. Selkeän tarinan ja tapahtumien kautta käsitellään sitä, kuinka pienillä teoilla voi olla suurikin merkitys ja kuinka yhdessä meissä on enemmän voimaan kuin yksin. Teos käsittelee myös ympäristöön ja ilmastoon liittyvää ahdistusta, surua ja pelkoa lapsentahtisesti. Tarinan avulla lapsen kanssa voi jutella hankalistakin teemoista ja tunteista sekä kasvattaa toivoa siitä, että kuka tahansa meistä voi tehdä jotakin paremman maailman ja ympäristön eteen. “Ongelma on valtava, mutta yhdessä olette suurempia.” Tekstiä kirjassa on vähän, mutta sopivasti kuvaamaan pienen lapsen ajatuksia ja antamassa kuville kontekstia. Kuvat taas ovat hellyyttäviä ja täynnä yksityiskohtia, joita voi tutkailla rauhassa kirjaa lukiessa. “Jotakin, mikä hymyilyttää kun sen muiden kanssa jaat.” Jonakin päivänä, Amanda Gorman, Tammi, 2024 Kuvittanut Christina Robinson Suomentanut Laura Eklund Nhaga Englanninkielinen alkuperäisteos: Something, Someday, 2023

  • Abbott, Saladin Ahmed

    Abbott sarjakuva kertoo Detroitissa toimivasta mustasta naistoimittajasta, Elena Abbottista. Elena on hetki sitten kirjoittanut totuudenmukaisen jutun iltapäivälehteen nuoren mustan pojan kaltoinkohtelusta ja saanut sen myötä vihaa valkoisilta lehden johtajilta sekä poliisilaitokselta, mutta taas paljon kiitosta Detroitin mustien yhteisöltä. Elena jatkaa kuitenkin murhista ja epäoikeudenmukaisuuksista kirjoittamista korruptoituneessa kaupungissa. Hän alkaa selvittämään erikoista murhien ja rikosten sarjaa, jotka ovat selkeästi kytköksissä toisiinsa. Poliisi haluaisi laittaa murhat itsemurhayrityksen piikkiin ja lakaista koko jutun maton alle. “I don’t doubt that you could. What a woman you are! But don’t waste this life chasing the dead.” Kuvittelin alkuun Abbottin olevan tavallinen realismia sisältävä sarjakuva, jossa toimittaja selvittää ja kirjoittaa lehteen kaupungin julmuuksia. Pian kuitenkin käy ilmi, että murhien takana on jotain mystistä: yliluonnollisia voimia, karmivia otuksia ja varjomaailma. Tämän olisi voinut päätellä kannesta, jossa on mystistä tunnelmaa ja erikoisia “lonkeroita”. Yliluonnollisuus oli minun mieleeni. Tykkään fantasiaelementeistä ja kauhusta sarjakuvissa ja molemmista pääsi nauttimaan tässä teoksessa. Aiheet ovat kuitenkin raskaita, sisältävät paljon realismia ja ovat muutenkin lähellä sitä, mitä maailmassa tapahtuu poliisiväkivallan ja korruption keskellä. Teoksessa käsitellään myös mustien oikeuksia ja heidän kokemaansa syrjintää Yhdysvalloissa. “But they were there Elena. You’re not crazy. You know you’re not crazy.” Pian lukijalle selviää, että Elenalla on jonkilainen kosketus mystiseen varjomaailmaan, koska hänen miehensä on vuosia sitten menehtynyt vastaavan voiman edessä. Selvitystyöstä tulee Elenalle todella henkilökohtaista ja hänen oma uransa on vaakalaudalla. Hänellä on kuitenkin paljon turvallisia ihmisiä ympärillä tukemassa häntä, vaikka monen onkin vaikea uskoa todeksi Elenan selityksiä varjomaailmasta ja siitä, että kaupungin eliitti olisi siinä jotenkin osallisena. “Shadows, Fred. I’m chasing shadows.” Sarjakuvan teksti on sujuvaa, mutta itsellä tuotti hieman ongelmia puhekuplien fontin lukeminen. Aloin kuitenkin lukiessa hahmottaa kirjaimia paremmin ja totuinkin lopulta jotenkuten fonttiin. Kuvitus ja värit olivat teoksessa mielestäni todella onnistuneet ja hahmojen yksityiskohtia karmeudessaankin oli upea tutkailla. Tuntuu, että tämän ensimmäisen osan kautta päästiin vasta alkuun, mutta vielä jäi paljon epäselvyyksiä varjomaailmasta ja se kaikista kauheuksista. Toinen osa Abbott: 1973 löytyy englanniksi ainakin Helmet-kirjastoista. Abbott, Saladin Ahmed, S&S, 2018 Kuvitus Sami Kivelä Värit Jason Wordiea

  • Vieraskynä: Melissa Sende - Hämärää porukkaa

    Melissa Sende on nuori ruskea taiteilija Brysselistä, joka työskentelee enimmäkseen poeettisen proosan kanssa. Hän leikkii kirjoituksissaan mielikuvituksellisten ja tunteellisten tilojen luomisella. Työssään ja myös vapaa-ajallaan Melissa pohtii ihmisten välisiä suhteita ja yhteiskunnallisten kerroksien rinnakkaiseloa oman minä-suhteensa kautta: mikä tekee ihmisen? miten olla olemassa? miten kohdata toisemme nopeatahtisen modernin elämän poimuissa? Pohtimisen lisäksi Melissa on SOCO-opiskelijajärjestön hallituksen aktiivinen jäsen ja pyörii paljon BIPOC-kulttuuripiireissä. Kansallisteatterin Suuri näyttämösali oli miltei täynnä, kun astuin yläparvelle etsimään paikkaani. Ei mennyt kauaa ennen kuin valot himmenivät. Yhtäkkiä itku valui pitkin naamaani. Näyttämön ruudulla pieni ruskea tyttö työnsi kuplivan katseensa kameraan päin ja hymyili meille; tai ehkä vain minulle; tai ehkä vain itsekseen. Kurkkuani kuristi kömpelö nauru, jota hiljaa imeskelin. Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin ei ollut tarina minusta, mutta tunsin kuritonta ylpeyttä siitä, että kaikki tämä juhlisti ruskean tytön tarinaa: täysi tupa läpi vuodenajat, suurin Kansallinen näyttämö, valtava anteeksipyytämätön ruskea nauru valtavalla valkoisella kankaalla. Tarina puhui tämän yhteiskunnan epäkohdat rohkeasti ja rehellisesti, erittäin ajankohtaisesti vastakaiussa Suomen poliittisten todellisuuksien kanssa. Itkin, alusta loppuun, sillä tunsin oloni nähdyksi. Mutta itkin ehkä myös, sillä olinkin näkymätön. Pimeässä katsomossa kukaan ei ollut kuulemassa myötäilyjäni. En voinut puristaa ketään kädestä ja sitä kautta jakaa tätä karmista kokemusta. Puristin omaa kättäni. Tuntuu nähdyltä ja näkyväksi tehdyltä mutta silti siltä, että olen vääränlainen. Mutta ehkä se on muut, jotka ovat vääränlaisia: väärin varustettu kohtaamaan minut katsomossa, eikä lavalla; kadulla, eikä lavalla; kaupassa, eikä lavalla; normaalina, eikä ylistettynä. Olin ainut koko parvella, joka itki. Kukaan ei pysähtynyt kysymään, pärjäisinkö. Ei yksikään kanssakatsoja, vaikka minun ohi piti kävellä ja kaikkien piti pitkään jonottaa, kun hidas kulkue eteni ulos ovista. Tiedän, että suomalaiset ovat suomalaisia. Ei kulttuurikasvatus noin vain muutu. Kaikessa haavoittuvaisuudessaan kulttuurissamme itkemistä pidetään yksityisenä, kiusallisena, vaikeana, säikähdyttävänä, jopa häpeällisenä asiana. Ei me aikuisten kesken voida tuollaista. Vielä Kansallisteatterissa! Jonne puetaan hienot vaatteet ja liput maksavat maltaita. Josta suunnataan sivistyneille yksille jälkeenpäin juttelemaan näytelmästä. Mutta tässä yhteiskunnassa rasismia ja sen väkivaltaisen eristyksen tuhoja emme kohtaa yhdessä, vaan ruskeat kehot jätetään niiden kanssa yksin. Meidän kesken. Sitähän me halutaan, eikö niin? Meiltä meille meininkiä: älkää siis katsoko meitä silmiin: olemme niin arvokkaita ja tärkeitä, niin hauraita ja arvaamattomia, voisimme vaikka pahastua. Voisin jopa suuttua, voisitte kavahtaa ja vapista. Voisin ymmärtää väärin… Kuten kaikki ne kerrat kun minulle on puhuttu englantia – siis huomaavaisuuden nimissä! Etkö ymmärrä, enhän minä nyt niin, minulle puolustellaan jatkuvasti. Etkö ymmärrä: tämä on sinun reviirisi. Minä vain tulin teatteriin? Olen vihainen. Tunnen sen luissani. Minua on kohdeltu väärin. Saman väriset, näköiset, oloiset tyypit ovat niin usein tehneet minua vastaan väärin. Heiltä, jotka nauroivat televisio-ohjelmakohtaukselle, jossa Aikuinen Ujuni ja Valkoinen Feministi keskustelivat pelosta sekaantua ruskeiden maahanmuuttajanaisten asioihin, kun yhteistä kieltä, jolla puhua näistä asioista ei löydy; heiltä olisin odottanut jotain. Toivoisin, että nämä valkoiset teatterissa kävijät olisivat tähän tilaan tulleessaan tajunneet olla huomaavaisempia muita ruskeita ihmisiä kohtaan. Samalla kun itkin ja epätoivossa raivosin, mietin kovaa, että ETTEKÖ SAANEET TÄSTÄ MITÄÄN IRTI? Olisimme voineet kantaa yhdessä osan tästä painosta, joka oli näytelmän ydin. Miksi ruskeat lapset jätetään yksin? Miksi meidät hylätään? Kysyivät mielestäni Ujuni Ahmed ja ohjaaja Satu Linnapuomi. Pahoinvointiyhteiskunnassamme illuusiot ovat kaiken perusta. Siksi käymme teatterissa ja elokuvissa, siksi juomme liian usein kännit, siksi tuijotamme kännyä puolet ajasta, kun olemme valveilla, siksi teemme muille oharit, niille, joilla näyttää menevän huonommin kuin meillä, siksi emme katso silmiin, siksi emme sano mitään, kun muita ahdistellaan (vaikka eduskunnasta käsin), siksi tiuskimme pitkin talvea ja tungemme väkisin ihmisten pienistä raoista sen sijaan, että sanoisimme ‘anteeksi’, siksi siksi siksi siksi siksi siksi emme pyyhi ikkunan katupölyyn kirjoitettuja rasistisia tappouhkauksia, siksi siksi miksi miksi miksi? Pyyhin kai sitten itse. Tiedän, että liikuttumiseni johtui muun muassa siitä, että näytelmä esitettiin nimenomaan Kansallisteatterissa. Kokemus muistuttaa jälleen, että representaatiotrendi on tuplaliikkeessä. Se on yhtäältä niin tärkeää: että valtaosa tunnistaa ja antaa tilaa ja näkee ja kuulee ja katsoo ja kuuntelee ja antaa olla ja kutsuu koolle ja tuo esiin ja jakaa eteenpäin ei-valkoisten kehojen ja mielien tiloja – Toisaalta representaation ytimessä on edellytys empaattiseen ja antirasistiseen yhteen tulemiseen, pyrkimys nähdä toinen muttei toisena. Tämä ei heijastu jaettuun todellisuuteemme itsestään selvästi. Sen sain ensisijaisesti kokea  Kansallisteatterissa. Olisin halunnut jotain. Jotain enemmän, jotain vähemmän performatiivista, jotain muuta, jotain lämpimämpää, jotain mullistavampaa… Mutta miksi, miten ja millä perusteella nykyiset valtainstituutiot ja kulttuuripääoma-hotspotit palvelisivatkaan sitä? Minua? Meitä? On tärkeää voida kokea itsemme tervetulleiksi ja toivotuiksi. Arvokkaiksi. Arvostetuiksi. On tärkeää voida tuntua todelliselta ja nähdä oma tarinansa lavoilla. On tärkeää, että meistä tuntuu yhtä suurilta, kuin me oikeasti olemme. Mutta tätä ei kukaan voi antaa meille. For the master’s tools will never dismantle the master’s house. They may allow us temporarily to beat him at his own game, but they will never enable us to bring about genuine change. Meidän magia on meille ja se loistaa aina. Hengitän syvään. Lähteet: Lorde, Audre. “The Master’s Tools Will Never Dismantle the Master’s House.” 1984. Sister Outsider: Essays and Speeches. Ed. Berkeley, CA: Crossing Press. 110- 114. 2007. Print. MELISSA SENDEN KIRJAVINKIT Zami, a new spelling of my name - Audre Lorde The God of Small Things - Arundhati Roy Sister Outsider - Audre Lorde

View All

Sivut (6)

  • Tulevat tapahtumat | POC-lukupiiri

    Tulevat tapahtumat Tällä sivulla ilmoitamme tulevista tapahtumista. POC-lukupiiri vinkkaa! -kirjanäyttely POC-lukupiirin kirjanäyttelystä voit käydä kätevästi lainaamassa POC-kirjailijoiden teoksia sekä napata mukaasi POC-lukupiirin logolla varustetun kirjanmerkin ja tarran! ​ Kirjanäyttelyitä on seuraavissa kirjastoissa: 2.5.–31.5. Kalasataman kirjasto, Helsinki 5.5. – 9.6. E ntressen kirjasto, Espoo 20.5.–9.6. Hervannan kirjasto, Tampere 1.6.–30.6. Tapiolan kirjasto, Espoo 10.6.–21.6. Malmin kirjasto, Helsinki ​ POC-kirjailijoiden kirjat tutuksi! -tapahtuma Tapiolan Kirjasto, Tapahtumatila Kaija Tiistaina 4.6. klo 18-19 POC-lukupiirin perustajat Aracelis Correa ja Téri Zambrano ovat Tapiolan kirjastossa kertomassa toiminnastaan ja vinkkaamassa lasten-, nuorten ja aikuisten kirjoja POC-kirjailijoilta. Puheenvuorojen välissä ja tapahtuman lopussa voi esittää kysymyksiä, pyytää lisää kirjavinkkejä ja keskustella kirjallisuudesta. Tervetuloa kuulemaan ja juttelemaan kirjallisuudesta! POC-lukupiirin kirjapiknik Hämeenpuisto, Tampere Torstaina 6.6. klo 17-19 kirjapiknik Hämeenpuistossa Pääkirjasto Metson tuntumassa. POC-lukupiirin Kirjapiknik on kaikille avoin tapahtuma, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Kirjapiknikille voit tulla selailemaan kirjoja POC-kirjailijoilta, lukemaan omaa kirjaasi, juttelemaan kirjoista ja nauttimaan ihanasta kesäpäivästä yhdessä. Halutessasi voit lainata paikan päältä myös luettavan kirjan mukaasi omalla kirjastokortilla! Sateen sattuessa tapahtuma järjestetään sisätiloissa pääkirjasto Metson lavan ympäristössä. Piknikillä järjestetään myös kirja-arvonta! Tervetuloa! Antonia Atarah & työryhmä: Don’t thank for the food – performatiivinen installaatio Hango Teaterträff -festivaaleilla Lauantaina 8.6. klo 14 eteenpäin Antonia Atarahin performatiivinen installaatio "Don't thank for the food" on osa Hangossa järjestettävää Hango Teaterträff -festivaalia. Tämä performatiivinen installaatio on BIPOC-olohuone, joka keskittyy kotiin, lepoon, hoivaan ja identiteettiin liittyviin kysymyksiin. Installaatiossa juhlitaan yhteisöä ja tarjotaan illallinen esityksen lopuksi. Me tarjoamme intallaatiotilaan kirjoja, joita pääsee halutessaan lukemaan mukavasti tuvallisessa ympäristössä ihmisten keskellä. Tutustu tapahtumaan tarkemmin täältä . Lukuhetki POC-lukupiirin tiloissa Tällä hetkellä seuraava lukuhetki ei ole vielä tiedossa. Lukuhetki on POC-lukupiiri ryn tiloissa järjestettävä tapahtuma, jossa tarkotuksena on kerääntyä yhteiseen tilaan lukemaan kirjoja, juttelemaan ja napostelemaan herkkuja. Tapahtuma on suunnattu mustille ja ruskeille lukijoille, koska sillä tavoitellaan vertaistuellista turvallisempaa tilaa. Ota oma kirja mukaan tai tule lukemaan jotakin meidän hyllystä löytyvää ! Me myös mielellämme vinkkaamme sinulle luettavaa!​ Laita meille sähköpostia osoitteeseen poc.lukupiiri@gmail.com jos olisit tulossa, niin laitamme sinulle tarkemmat saapumisohjeet! Seuraathan meitä jo Instagramissa @poc_lukupiiri? Ilmoitamme Instagramissa aina ensimmäiseksi tulevista tapahtumistamme.

  • Lukuvinkit | POC-lukupiiri

    Tervetuloa POC-lukupiirin nettisivuille! Täältä löydät kattavan tietokannan POC-kirjailijoiden teoksista sekä tekstejä liittyen kirjallisuuteen, niin meiltä, kuin vieraskyniltäkin! ​ POC = people of colour = mustat ja ruskeat tyypit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Uusimmat julkaisut Vieraskynä: Melissa Sende - Hämärää porukkaa Melissa Sende on nuori ruskea taiteilija Brysselistä, joka työskentelee enimmäkseen poeettisen proosan kanssa. Hän leikkii... Vieraskynä: Minna Kouvalainen - Representaatiot eivät riitä Minna on Helsingissä asuva historian opiskelija ja Students of colour ry:n hallituksen jäsen. Mitä representaatioista ei ole vielä... Pysäyttämätön ihminen 2: Miksi maailma ei ole reilu, Yuval Noah Harari & Ricard Zaplana Ruiz 9+ Pysäyttämätön ihminen 2: Miksi maailma ei ole reilu jatkaa lapsille ja nuorille suunnattua tietokirjasarjaa, jossa käydään ihmiskunnan...

  • Tapahtumamuodot | POC-lukupiiri

    TAPAHTUMAMUODOT Järjestämme erilaisia tapahtumia osana POC-lukupiiri hanketta ja tällä sivulla on kuvattuna kaikki tämänhetkiset tapahtumakonseptimme. Opettaja, kirjastoammattilainen, järjestötoimija tai yksityishenkilö, jos haluat tilata tapahtuman tai järjestää kanssamme yhteistyötapahtuman, ole meihin yhteydessä sähköpostilla osoitteeseen poc.lukupiiri@gmail.com POC-lukupiiritapahtuma Lukupiiritapahtuma on vertaistuellinen POC-lukijoille suunnattu tapahtuma, johon osallistujat ilmoittautuvat. Tapahtumaa varten luetaan etukäteen valittu teos ja paikan päällä keskustelemme osallistujien kanssa lukukokemuksesta sekä kirjallisuudesta ja representaatioista myös yleisemmin. Lukupiiritapahtuma voidaan järjestää kirjaston suljetussa huoneessa, yhdistyksen tarjoamissa tiloissa tai muussa yksityistilaisuudessa. POC-lukupiiri vinkkaa! -kirjanäyttely POC-lukupiiri vinkkaa! -kirjanäyttely järjestetään yhteistyössä kirjastojen kanssa. Lähetämme kirjasto-henkilökunnalle näyttelyä varten kirjalistan sekä muut tarvittavat materiaalit, joiden avulla henkilökunta kokoaa näyttelyn kirjaston tiloihin. Näyttely voidaan koota lasten-, nuorten ja/tai aikuisten kirjallisuudesta. ​ Näyttelyyn kootaan meidän suosittelemia POC-kirjailijoiden teoksia ja kävijät voivat kätevästi lainata teoksia suoraan näyttelystä. POC-kirjailijoiden kirjat tutuksi! -tapahtuma POC-kirjailijoiden kirjat tutuksi! -tapahtuma on kaikille (niin POC-lukijoille kuin muillekin) avoin tapahtuma ilman enakkoilmoittautumista. Tapahtumassa esittelemme lasten-, nuorten ja aikuisten kirjallisuutta. Tapahtuman lopuksi keskustelemme vapaasti osallistujien kanssa kirjallisuudesta ja vinkkaamme suoraan heidän tarpeisiinsa luettavaa. Tapahtuma voidaan järjestää kirjaston tai yhdistyksen tiloissa. Kirjastossa tapahtuman yhteyteen voidaan pystyttää POC-lukupiiri vinkkaa! -kirjanäyttely. Koulutapahtuma Koulutapahtuma on vertaistuellinen lukupiiritapahtuma, joka suunnataan ensisijaisesti POC-opiskelijoille. Tapahtumaa varten opiskelijat lukevat etukäteen valitun ikäryhmälle sopivan teoksen POC-kirjailijalta ja sovittuna päivänä keskustelemme opiskelijoiden kanssa koululla lukukokemuksesta. Keskustelemme myös yleisemmin kirjallisuudesta ja avaamme representaation käsitettä. Vinkkaamme osallistujille myös lisää kirjallisuutta opiskelijoiden tarpeet ja toiveet huomioiden. Koulutapahtuma voidaan järjestää yläkoulussa, lukiossa, ammattikoulussa tai vastaavassa instituutiossa. Koulutapahtumat järjestetään aina yhteistyössä äidinkielenopettajan, suomi toisena kielenä -opettajan tai muun kouluhenkilökunnan kanssa. Lukuhetki Lukuhetki on POC-lukijoille avoin tapahtuma, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Tapahtumassa luetaan yhdessä POC-kirjailijoiden kirjallisuutta. Osallistujat voivat ottaa mukaansa oman kirjan tai saapua lukemaan jotakin meidän hyllystä löytyvää. Tarjoamme tapahtumassa kahvia, teetä ja pientä purtavaa. Keskustelemme osallistujien kanssa myös kirjallisuudesta ja voimme vinkata heille luettavaa. Lukuhetki-tapahtuma voidaan järjestää kirjaston tai yhdistyksen tiloissa. Järjestämme tapahtumia myös työhuoneellamme. POC-lukupiirin kirjapiknik POC-lukupiirin kirjapiknik järjestetään ulkona julkisessa puistossa tai vastaavassa ulkotilassa. Tapahtumaan ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Osallistujat voivat saapua tapahtumaan lukemaan yhdessä sekä keskustelemaan kanssamme kirjallisuudesta. Tuomme tapahtumaan vilttejä, pientä purtavaa sekä omia POC-kirjailijoiden teoksiamme selattavaksi ja luettavaksi. Voimme myös antaa osallistujille lukuvinkkejä. Kirjapiknikit järjestetään aina säävarauksella. Osa POC-lukupiirin kirjapiknik -tapahtumista on vertaistuellisia tapahtumia ja suunnataan vain POC-osallistujille. Näistä ilmoitamme aina erikseen.

View All
bottom of page